Loppukiri maatalouden sähköisessä tukihakemisessa

Maataloustukien haku on käynnissä kiivaimmillaan huhtikuun aikana koko maassa. Monen eteläsavolaisen viljelijän hyvin alkanut sähköinen tukihaku on saattanut törmätä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuuteen.  ELY-keskuksen tekemän viljelijäkyselyn mukaan yhteys ei toimi tai on liian hidas keskimäärin kolmanneksella alueen tiloista. Eniten tällaisia kokemuksia on ollut Anttolassa, Heinävedellä ja Virtasalmella. Tyytyväisimpiä yhteyksien toimintaan ollaan Savonlinnan seudulla, Puumalassa ja Pertunmaalla. Useimmilla tyytyväisistä on kiinteä laajakaista.

Tulokset ilmenevät Etelä-Savon ELY-keskuksen keväällä tekemästä viljelijäkyselystä, jossa kartoitettiin sähköiseen tukihakemiseen liittyviä kokemuksia. Kyselyyn vastasi noin 640 viljelijää, joista sähköisen tukihakemuksen jätti vuonna 2012 noin 45 prosenttia. Kuluvana vuonna sähköisen hakemuksen aikoi varmasti tai melko varmasti jättää noin 60 prosenttia. Runsaalla neljänneksellä hakijoista oli ollut viime vuoden haussa erilaisia ongelmia sähköisen hakemuksensa kanssa. Lähes puolet ongelmista johtui tuolloinkin hitaista tai toimimattomista tietoliikenneyhteyksistä.

 

Tukihakemusten käsittely kokonaan sähköiseksi 2014

Jo tänä vuonna mahdollisimman monen viljelijän tukihakemus pyritään saamaan viranomaiskäsittelyyn sähköisessä muodossa. Ensi vuonna 2014 kaikki tukihakemukset käsitellään joka tapauksessa sähköisinä. Viljelijä voi tehdä hakemuksen itse tai teettää sen ulkopuolisella henkilöllä. Perinteiset paperisetkin hakemukset joudutaan skannaamaan kunnassa sähköiseen muotoon.

Maatalouden tukihaku päättyy huhtikuun lopussa. Maaseutuviraston mukaan Pohjois-Savo johtaa tällä hetkellä sähköistä tukihakua 48 prosentin osuudella ja Pohjois-Karjala, Kainuu ja Keski-Suomi olivat seuraavilla sijoilla.  Eteläsavolaisista viljelijöistä 23 prosenttia ja uusimaalaisista vain 20 prosenttia oli lähettänyt tukihakemuksensa sähköisessä muodossa 23.4. tilanneseurannan mukaan. Eteläsavolaisista kunnista eniten sähköisiä hakemuksia on tullut Joroisista ja Enonkoskelta.

Antennista lisätehoa katvealueille

Noin 60 prosentilla eteläsavolaisista viljelijöistä on liikkuva laajakaista eli mokkula, jonka avulla ei kuitenkaan aina ylletä kiinteän laajakaistan toimintavarmuuteen. Sen toimivuutta voidaan parantaa esimerkiksi antenniviritelmien avulla. 

Ihastjärvellä Mikkelissä kyläläiset innostuivat keskenään kokeilemaan antenneja mokkuloiden yhteyden parantamiseksi. Useammankin operaattorin mokkula sai uutta puhtia, kun se liitettiin esimerkiksi sisäantenniin. Ulkoantennia kääntelemällä mokkulat virkistyivät tätäkin enemmän.  Lisäksi kartoitettiin eri operaattorien mokkuloiden toimivuutta. Pienelläkin alueella vaihtelut olivat suuria. Tietyn operaattorin mokkula saattoi toimia tietyssä pisteessä hyvin, mutta naapurilla taas toisen operaattorin mokkula antoi paremman tuloksen.

 

ELY-keskuksen rahoittaman Maatila ICT -hankkeen tavoitteena on opastaa viljelijöitä sähköisten palveluiden hyödyntämisessä. Hankkeen tukihenkilöverkosto auttaa viljelijöitä maatalouden sähköisessä tukihaussa. Maatila ICT:tä toteuttavat ammattiopistot ESEDU Mikkelin seudulla ja Sami Savonlinnan seudulla. 

Lisätietoja ja yhteystiedot:

Maija Puurunen, yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia,
029 502 4074, maija.puurunen@ely-keskus.fi

Ossi Tuuliainen, kehityspäällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia,
0295 024 098, ossi.tuuliainen@ely-keskus.fi

Kai Möller, projektipäällikkö, Etelä-Savon Maatila ICT –hanke,
050 389 2456, Kai.Moller@esedu.fi, www.maatilaict.blogspot.fi

Seuraa Young and Rural Entrepreneurship –seminaaria verkossa!

Young and Rural Entrepreneurship -seminaari

Mikkelin ammattikorkeakoulun Emma–hanke on koonnut laajan ja kansainvälisen verkoston toteuttamaan seminaaria, joka tarjoaa sinulle mahdollisuuden paneutua yrittäjyyskasvatuksen uusiin menetelmiin sekä maaseutuyrittäjyyden edistämisen malleihin Suomessa ja Euroopassa. Seminaarin kieli on englanti, mutta tarjoamme seminaarimateriaalit pääosin myös suomeksi.

Etkö ehtinyt ilmoittautua seminaariin? Seuraa sitä verkossa kotikoneeltasi: www.campustv.fi/live. Live-lähetyksestä vastaavat MAMK:n sähköisten palveluiden oppimisympäristön CampusIT:n opiskelijat.

Kenelle?

Seminaari on tarkoitettu maaseudusta ja nuorten yrittäjyyskasvatuksesta kiinnostuneille

·         opettajille ja opoille

·         virkamiehille

·         yrittäjille

·         sekä muille aiheesta kiinnostuneille

Lataa ohjelma tästä tai katso liite.

Lisätietoja seminaarista hankkeen kotisivuilta.

sekä

Sonja Miettinen

Projektityöntekijä

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Kulttuuri-, nuoriso- ja sosiaalialan laitos

PL 181
50101 Mikkeli

Käyntiosoite: Patteristonkatu 3, X205

+358 40 652 9268

sonja.miettinen@mamk.fi
www.mamk.fi/emma

Viljelijät innostumassa sähköisestä tukihausta

Etelä-Savon ELY-keskus toteutti alkuvuodesta kyselyn, jossa tiedusteltiin alueen viljelijöiden kokemuksia maatalouden viljelijätukien sähköisestä hakemisesta ja sen edellyttämistä koulutustarpeista. Kyselyn mukaan sähköisenä tukihakemuksensa aikoo varmasti jättää 44 % ja mahdollisesti 17 % hakijoista.  Edelleen paperilomaketta aikoo käyttää 28 % vastaajista, ja 11 prosenttia ei osannut sanoa vielä lomakkeensa täyttötapaa.

Kolmanneksella kyselyyn vastanneista on kiinteä laajakaista ja yli puolella liikkuva mokkulayhteys. Vajaalla kymmenellä prosentilla vastaajista ei ole lainkaan tietoliikenneyhteyttä. Laajakaista on yleisin suurimmilla viljatiloilla, joilla on myös suhteessa muihin enemmän sähköisestä tukihakemisesta kokemusta ja aikomuksia. Yli puolella vastaajista on toimiva tietoliikenneyhteys, mutta kolmannes ilmoitti yhteyden olevan liian hidas tai kokonaan toimimaton.

Kysely tehtiin maatalouden tukirekisterin osoitteiston pohjalta ja siihen saatiin 637 vastausta. Kysely lähetettiin sähköisenä niille viljelijöille, joilla oli sähköpostiosoite merkittynä tukirekisteriin. Muille viljelijöille kysely lähetettiin kirjepostitse. 

Sähköinen haku edellytyksenä tukihallinnon tehostamiselle

Sähköinen tukihaku helpottaa viljelijää toimistotöissä, mikä on tavoitteena myös tukihallinnossa. Sähköisessä muodossa olevat tukitiedot muodostavat perustan tukihallinnon järjestelmien kehittämiselle ja resurssien tehokkaalle käytölle kunta- ja aluehallinnossa. Maaseutu-viraston internetsivuilta (www.mavi.fi) löytyy Vipu-verkkoasiointipalvelu, jossa viljelijä voi laatia tukihakemuksensa. Vipu-palvelun avulla viljelijä voi tarkastella oman tilansa tukihakemustietoja sekä karttakuvia myöhemminkin.

Sähköisen tiedonkäsittelyn vauhdittamiseksi Etelä-Savossa aloitettiin viime vuoden lopulla ELY-keskuksen rahoittamana Maatila ICT-hanke, jota toteuttavat ammattiopistot ESEDU Mikkelin seudulla ja SAMI Savonlinnan seudulla.

Useimmilla onnistunut sähköinen tukihaku

Vuonna 2012 sähköisen tukihaun tehneistä vastaajista 74 % totesi, ettei siihen liittynyt mitään ongelmia, 23 prosentilla oli ollut pieniä ongelmia ja kolmella prosentilla merkittäviä ongelmia.

Niinpä tänä vuonna yhä useampi viljelijä on rohkaistumassa hakemaan tuet sähköisesti. Pienimmistä tiloista kolmannes ja yli 20 peltohehtaarin tiloista peräti kaksi kolmannesta aikoo jättää tukihakemuksensa sähköisenä. 

Tuotantosuunnittain tarkasteltuna maitotiloista kaksi kolmesta, naudanlihatiloista yli puolet ja keskimääräistä suuremmista viljatiloista lähes 70 % aikoo hakea tukia sähköisesti. Lisäksi mahdollisesti sähköisen hakemuksen jättäviä on tilaryhmästä riippuen noin 10–20 %. Paperilomakkeen täyttäjiä on kyselyn mukaan suhteessa eniten vielä pienimpien tilojen ryhmissä.

Mikä estää sähköisen hakemisen?

Ongelmallisin tekijä sähköisessä tukihaussa Etelä-Savossa on, että noin kolmanneksella viljelijöistä tietoliikenneyhteys ei toimi tai se on liian hidas. Lisäksi noin 40 prosenttia vastaajista kokee sähköisen tukihakemisen itselleen uutena asiana, johon monella ei ole ollut aikaa perehtyä.

Noin kolmannes vastanneista ei luota omaan osaamiseensa sähköisessä tukihaussa. Sitä vastoin sähköisen tukihakemisen järjestelmä koettiin yleensä luotettavaksi.  Tukihakemusten perille menoon uskottiin myös sellaisten viljelijöiden keskuudessa, jotka eivät vielä ole kokeilleet sähköistä hakua.

Koulutuksen tarve maatalouden sähköisessä asioinnissa

Runsas kolmannes kyselyyn vastanneista koki tarvitsevansa apua sähköisen tukihakemuksen laadinnassa. Lisäksi kaivataan lisäopetusta veroilmoituksen laadinnassa, maatalouden ammattisovelluksissa (eläinrekisterit, viljelysuunnitelmat yms.), kartta- ja metsätalouden sähköisissä palveluissa, kirjanpidossa, taulukkolaskennassa, tietoturvassa (varmuuskopiointi ja virustorjunta), Windowsin hallinnassa sekä laite- ja verkkoyhteyden hankinnassa.

Useimmat lisäopetusta tarvitsevista viljelijöistä toivovat sähköisten asioinnin opetuksen järjestyvän pienryhmäopetuksena lähimmässä kirkonkylässä (noin 40 %), kaupungissa tai omalla kylällä. Viidennes vastaajista toivoo lähiopetuksen tapahtuvan omalla tilallaan. Etäopetus internetin kautta sopii parhaiten neljännekselle ja sähköpostin kautta noin joka kymmenennelle.

Maija Puurunen

Lisätietoja:

Maija Puurunen, yksikön päällikkö,

Etelä-Savon ELY-keskus

Maaseutu ja energia

p. 029 502 4074

maija.puurunen@ely-keskus.fi.

Etelä-Savossa haetaan vielä verkkaisesti viljelijätukia verkossa

Viljelijät ovat parin viikon ajan voineet hakea tukia sähköisesti Vipu-palvelussa. Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella sähköisiä hakemuksia on tähän mennessä jättänyt 4,53 prosenttia maatiloista.

Etelä-Savossa kuntien yhteistoiminta-alueita hallinnoivat Mikkeli, Rantasalmi ja Savonlinna. Miten alueenne viljelijät suhtautuvat sähköiseen tukihakuun, maaseutupäällikkö Kari Mikkonen Mikkelin maaseututoimesta?
– Viljelijät suhtautuvat sähköiseen tukihakuun kiinnostuneesti. Alueemme viljelijät käyttävät tukihaun apuna neuvojien palveluita, ja neuvojat ovat ottaneet Vipu-palvelun tehokkaasti käyttöönsä.

Mikkelin yhteistoiminta-alue kattaa noin kolme viidesosaa Etelä-Savon maatiloista. Tällä hetkellä sähköisen haun osuus Mikkelin alueella on 4,32 prosenttia.
– Viime vuonna Vipu- palvelun kautta hakemuksia jätettiin alueellamme 20–40 % kunnasta riippuen. Uskon, että Vipu-palvelun kautta jätetään tänä vuonna hakemuksia runsaammin, koska vuoden 2013 tukihaku on yksinkertaisempi vuoteen 2012 verrattaessa. Koko alueen Vipu-palvelun käyttöprosentti tullee olemaan 50 prosentin luokkaa, Mikkonen arvioi.

Valtakunnallisesti viljelijätukien sähköistä hakua on käyttänyt tiistaihin 2.4. mennessä 7,30 prosenttia viljelijöistä. Tukia on hakenut sähköisesti yhteensä 4 296 maatilaa.

ELY-keskusalueittain vilkkainta sähköinen haku on tähän mennessä ollut Ahvenanmaalla (10,87 %) ja Pohjois-Savossa (10,80 %) sekä Keski-Suomessa (9,23 %). Vähiten sähköisiä hakemuksia on jätetty Uudenmaan (3,34 %), Kaakkois-Suomen (3,84 %) ja Etelä-Savon (4,53 %) ELY-keskusalueilla.

Maaseutuvirasto avasi tämän vuoden haun verkossa 19.3., ja haku päättyy 30.4. klo 23.59 osoitteessa https://vipu.mavi.fi. Viljelijätuet on voinut hakea sähköisesti vuodesta 2009 lähtien, ja hakutavan suosio on noussut vuosi vuodelta. Sähköinen tukihaku on saanut käyttäjiltään erittäin positiivista palautetta. Viime vuonna noin 45 prosenttia Suomen maatiloista haki tuet sähköisesti.

Vipu-palvelu on uudistunut
Tänä keväänä viljelijät ovat voineet jo helmikuun alusta lähtien tallentaa verkossa tietoja viljelykasveista ja tehdä karttakorjauksia. Uutta Vipu-palvelussa on myös se, että käyttäjä saa nyt aiempaa paremmin esille yhteen näkymään eri vuosien lohko- tai maksutiedot. Samoin tukioikeuksien seuranta on helpottunut, kun niiden voimassaoloa sekä omistuksen ja hallinnan siirtoja voi seurata palvelussa.

Vipu-palveluun voi kirjautua pankkitunnuksilla ja nyt myös mobiilivarmenteella. Viljelijä voi halutessaan valtuuttaa esimerkiksi neuvojan täyttämään hakemuksen puolestaan. Vipu-palvelussa voi seurata, mitkä lomakkeet on jo palautettu ja mitä ei.

Vipuneuvojalta vinkkejä tukihakuun
Vipuneuvoja on kätevä apu tukihaussa. Vipuneuvoja on Vipu-palvelussa oleva työkalu, joka antaa tilakohtaisia yhteenvetotietoja ja sähköiseen tukihakuun liittyviä vinkkejä. Vipuneuvojan tarkisteet auttavat viljelijää löytämään tukiehtoihin liittyviä puutteita ja siten vähentävät tilan riskiä joutua valvontaan.

Vipuneuvojalta viljelijä saa alustavan arvion tilalle maksettavista tuista ja maksuaikatauluista. Lisäksi se ilmoittaa hakemattomista tuista, joihin viljelijä on oikeutettu.

Kunta neuvoo sähköisen tukihaun käytössä
Apua Vipu-palvelun käyttöön saa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Jokaisella maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella on sähköisen tukihaun asiantuntija, jolta saa apua käyttöoikeuksiin, hakemusten täyttämiseen ja lähettämiseen sekä sovelluksen käyttämiseen liittyvissä ongelmissa.

Kysymyksiä voi lähettää myös sähköpostilla osoitteeseen tukihaku@mavi.fi. Sähköpostiin vastataan virka-aikana sekä aikaväleillä 15.–30.4. arkisin klo 9–21 ja viikonloppuisin klo 9–15 sekä 15.–17.6. arkisin klo 9–21 ja viikonloppuisin klo 9–15.

Lisätietoja:
Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset
Mikkelin maaseututoimi: Maaseutupäällikkö Kari Mikkonen
044 794 2150, etunimi.sukunimi@mikkeli.fi
Maaseutuvirastosta: Ylitarkastaja Kirsti Mäki-Paavola
020 77 25632, etunimi.sukunimi@mavi.fi

Maaseutuvirasto (Mavi) toimeenpanee viljelijätukia, maaseudun yritys- ja hanketukia sekä markkinatukia asiakaslähtöisesti ja hallinnon palveluja kehittäen. Suomen maksajavirastona Mavi vastaa EU:n maataloustuki- ja maaseuturahaston varojen käytöstä. Mavi ohjaa, neuvoo ja kouluttaa ELY-keskuksia ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisia. Maaseutuviraston toimipaikka sijaitsee Seinäjoella.