Byrokratian purku -selvityksen päätösseminaari - Mistä tulee luopua?

Muistioblogi, Maija Puurunen, Etelä-Savon ELY-keskus

Byrokratian purku -selvityksen päätösseminaari

Mistä tulee luopua?

Kohtuuttomista sanktioista maatalouden tukivalvontojen seurauksena, EU-lainsäädännön ylittävistä kansallisista vaatimuksista, liiallisesta asioiden dokumentoinnista, päällekkäisyyksistä tarkastuksissa ja asiakirjoissa, nykyisenkaltaisista täydentävistä ehdoista ja monista muista viljelijöiden tehtäväksi kasautuneista, ahdistavaksi koetuista toimistotöistä tulee luopua.

Eteläsavolaiset tuottajat päättivät tehdä selvityksen maatiloille tänä päivänä kerääntyneestä byrokratiasta ja kuinka siitä voitaisiin edes osin päästä eroon. Tuottajien, neuvonnan asiantuntijoiden ja viranomaisten yhteisen työpajatyöskentelyn tuloksena syntyneet lukuisat kehittämisehdotukset koottiin raporttiin, joka luovutettiin 25.4.2016 Mikkelissä pidetyssä seminaarissa maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikaiselle. Ministeri totesi, että keskeisenä tavoitteena hallitusohjelmassa on turhan sääntelyn purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen. ”Kaikkea ei varmasti voida toteuttaa, mutta suurella vakavuudella otamme selvitystyön vastaan.”

Maatalouden kannattavuuskriisiin liittyen ministeri Kimmo Tiilikainen näki maatalouden byrokratian purkamisen mahdollisuutena vähentää viljelijöiden työtunteja toimistotöissä, jolloin viljelijöillä jää enemmän aikaa itse tuotantoon. Ensin tulee purkaa kotikutoiset säädökset turhilta osin ja sitten voidaan vaikuttamaa komission päätösvallassa oleviin. Vaikeimmin muutettavissa ovat eri EU-maiden yksimielisyyttä edellyttävät säädökset.

Selvityksessä kritisoitiin vähäisistäkin rikkeistä kohtuuttomiksi muodostuvia koko tilan tukipottiin kohdistuvia vähennyksiä ja vaadittiin sanktioinnissa kotieläin- ja kasvinviljelypuolen erottamista toisistaan.

Tähän liittyen ministeri Tiilikainen viittasi parhaillaan komission käsittelyssä olevaan säädösmuutokseen, jossa eläinmäärään perustuvaa tukea maksettaisiin vain niiltä päiviltä, kun eläin on rekisteriin merkittynä, eikä puuttuvasta eläimestä rangaistaisi enää suhteessa koko tilan tukipottiin.  Peltopinta-alojen jatkuvaan mittaamiseen liittyen liian tiukat rajat mittaustulosten poikkeamisissa aiheuttavat myös turhaa sanktiointia varsinkin Etelä-Savolle tyypillisillä epämääräisen muotoisilla peltolohkoilla.

Ministeri Tiilikainen oli tyytyväinen maatalouden tukien käsittelyn sähköistymiseen, 86 % tukihakemuksista jätettiin viime vuonna sähköisenä. Digitalisointi luo mahdollisuudet hallinnon keventämiselle ja sujuvoittamiselle. Tukijärjestelmässä on pyritty turvaamaan viljelijöiden tasavertainen asema. -Tuloksena maataloudessa on 200 eri tukea tai tukivariaatiota, joiden yhteensovittaminen kovin yksinkertaiseksi järjestelmäksi on mahdotonta.

”Tältä pohjalta”

Lainsäätäjän näkökulmasta maatalouden kasvavaan byrokratiaan oli seminaarissa vastaamassa maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Leppä, joka itsekin on maidontuottaja. Leppä piti viljelijöiden, neuvonnan ja hallinnon yhteistyönä syntynyttä selvitystä ainutlaatuisena. Samalla hän muistutti hallinnon perustehtävistä oikeusturvan ja kansalaisten luottamuksen ylläpitäjänä. – Lisäksi hallinnolla on tehtävä myös mahdollistajana. Hallinto ei saa vieraantua kansalaisten arjesta.

Leppä painotti, että maatalouden tehtävä on ruoan tuotanto. Samalla hän kritisoi EU:sta tulevaa periaatetta, jonka mukaan viljelijä yksin vastaa ja kantaa seuraamukset. Sanktioiden kumuloitumisen tilan tukipottiin Leppä näki viljelijän oikeusturvaa loukkaavana. Tähän on ministeriössä haettu komissiolta parannusta. Sähköiset tietojärjestelmät mahdollistavat hallinnon keventämisen. –Liikenteessä säännöt on osattava ulkoa, mutta maatalouden tukijärjestelmässä tulee riittää kun tietää, mistä tieto löytyy. 

Kun viljelijöiltä vaaditaan äärimmäistä tarkkuutta säädösten noudattamisessa, niin hallinnolta tulee voida vaatia samaa. Viljelijänä ja kansanedustajana Leppä esitti tiukan vaatimuksen: Hallinnon on pystyttävä parempaan, tukimaksut on saatava viljelijöiden tileille aikanaan. Näin hän myös uskoi jatkossa tapahtuvan. 

”Valvojasta valmentajaksi”

Maaseudun Tulevaisuuden toimituspäällikkö Jussi Martikaisen johtamassa paneelikeskustelussa olivat yleisökysymyksiin vastaamassa ministeri Kimmo Tiilikaisen ja edustaja Jari Lepän lisäksi Maaseutuviraston (Mavi) valvontaosaston johtaja Jukka Pekonniemi ja Elintarvikeviraston (Evira) valvontaosaston johtaja Maria Teirikko sekä viljelijöiden edustajana maidontuottaja Juha Paajanen Savonlinnasta.

Paneelissa korostuivat suomalaisen maatalouden tukijärjestelmän monimutkaisuus ja sen edellyttämän lainsäädännön laajuus. Osalla säädöksistä on haluttu turvata viljelijöiden tasavertaisuus tuensaajina, osalla kuluttajille laadukkaat elintarvikkeet. Turhan byrokratian purkaminen tulee tehdä säädös ja päätös kerrallaan. Viranomaisten yhteistyötä tulisi lisätä ja tietojärjestelmiä yksinkertaistaa. Turhasta tiedonkeruusta ja seurannasta tulee luopua.

Osastonjohtaja Maria Teirikko totesi, ettei elintarviketurvallisuutta voida saavuttaa valvonnalla, vaan se edellyttää elintarvikeketjun viranomaisten ja toimijoiden yhteistyötä ja ennen kaikkea toimijoiden omaa vastuuta toimintansa ja tuotteidensa turvallisuudesta. Päämäärät ovat yhteiset: ruoan turvallisuus ja elinkeinon kilpailukyky. Valvonnan tehtävän Teirikko näki yhä enemmän mahdollistajana ja valvonnan palveluammattina. Teirikko tiivisti valvontaan liittyvät Eviran tavoitteet ”valvojasta valmentajaksi”.

Ohjaavilla tahoilla on hallinnollista taakkaa kevennetty kohdistamalla valvontaa ensisijaisesti sinne, missä riskit ovat suurimmat, ja vähennetty sieltä, missä toiminta jo täyttää turvallisuuden ja lainsäädännön vaatimukset. Samalla Teirikko korosti lainsäädännön laadun ja selkeyden merkitystä: ”Selvää ei tarvitse tulkita”.  

Mavin valvontaosastolta ohjattavissa seurantamenettelyissä korostuvat EU:n säädökset. Valvontaosaston johtaja Jukka Pekonniemi kiitteli byrokratiaselvitystä erityisiesti siitä, että ongelmiin oli esitetty useita kehittämisehdotuksia. Moniin niistä tosin tarvitaan muutokset EU:n komissiolta asti. Peltoalojen mittaustarkkuuteen liittyen Pekonniemi totesi, että koska maatalouden tuet perustuvat suurelta osin peltoalaan, komissio vaatii 10 aarin tarkkuudella pinta-alojen mittauksia. Valvonnoilla varmennetaan tukien saanti EU:lta. Valvontojen määrä, 5 % tuensaajista, riippuu havaituista virheistä.

Maidontuottaja Juha Paajanen ihmetteli EU-säädösten tulkinnasta Suomessa. Selkeätkin EU-säädökset ovat liian usein kuorrutettu kansallisella pitemmälle viedyllä byrokraattisuudella. Suomalainen hallinto on kallista suhteessa tuotantoon.  Sähköisten järjestelmien tulee jo lähtökohtaisesti toimia, mutta edelleenkin liian usein viljelijä jää epävarmuuteen, tuliko tukihakemus oikein täytettyä ja menikö se perille.

Helsingin yliopiston Ruralia-insituutin johtaja Torsti Hyyryläinen totesi, että ylibyrokratisoituneen valtion merkkinä on se, että hallinto ei antaudu keskusteluun kansalaisten kanssa. Suomessa ei vielä olla tässä vaiheessa. Samalla Hyyryläinen perään kuulutti hallinnolta vastauksia nyt julkistetun selvityksen kysymyksiin.

Etelä-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen toi esille mahdollisuuden digiloikkaan, jossa tavoitteena on jokaisella oma asiointitili, myös viljelijöillä. Yksi tieto yhteen paikkaan tulee riittää. Digiloikan suunnittelun tulee lähteä asiakkaista ja sen tulee alkaa tästä ja nyt.

Lupaukset

Tilaisuudessa julkaistuun byrokratian purku –selvitykseen liittyen hallinnon edustajat lupasivat mm. seuraavia toimenpiteitä:

Ministeri Kimmo Tiilikainen totesi byrokratian purku –selvityksestä: ”Kaikkea ei varmasti voida toteuttaa, mutta suurella vakavuudella otamme selvitystyön vastaan.”

Kansanedustaja Jari Leppä totesi: ”Se, mitä kansallisesti voidaan tehdä turhan byrokratian purkamisessa, tehdään rivakasti ja vatuloimatta. Vaikutetaan myös koko politiikan ja hallinnon voimin komissioon näiden asioiden edistämiseksi.”

Eviran osastojohtaja Maria Teirikko toi esille viranomaisten tavoitteena asiakaslähtöisisen tietojärjestelmän, joka keskustelee eri toimijoiden kesken. Myös täydentävien ehtojen sovellusuudistus vuoteen 2020 mennessä on Evirassa tavoitteena. Reunaehtona toteutukselle on raha.

Mavin osastojohtaja Jukka Pekonniemi toteisi, että tukijärjestelmä tehdään tälle ohjelmakaudelle. Viljelijätukiin käytettävää Vipu-palvelua kehitetään toimimaan entistä paremmin.

Ministeri Kimmo Tiilikainen totesi lisäbudjettiehdotuksia tarkasteltavan toukokuun lopulla, jolloin myös valvonnan resurssitarpeet tulevat tarkasteluun. Sanktiointien kohtuuttomuuksiin liittyen ”yritetään EU:n suuntaan vielä rynkyttää”.

Byrokratian purku –selvitys saatavilla sähköisenä

Maatalouden byrokratian purku- selvitys on laadittu Etelä-Savon maaseutu ICT -hankkeen yhteydessä, joka on maaseutuohjelmasta rahoitettu EU:n osarahoitteinen hanke. Hankkeen toteuttajat ovat Etelä-Savon Koulutus Oy ja ProAgria Etelä-Savo ry. Byrokratian purku-selvityksen raportti julkaistaan sähköisenä www.maaseutukuriiri.fi – sivuilla, joka on Etelä-Savon maaseudun kehittämisohjelman tiedotushankkeen sivusto.

Lisätietoja: pekka.hakkinen@proagria.fi, p. 0400 381 432, annenykanen@suomi24.fi, p. 050 5871 509. mervi.ukkonen@proagria.fi, p. 040 7287 263 ja maija.puurunen@ely-keskus.fi, p. 029 502 4074.

Maaseutuohjelmassa käynnistelevä vuosi

Maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 on hanke- ja yritystukien päätöksenteko saatu liikkeelle, mutta tukien maksatus antaa vielä odottaa.  Vaikka Suomi on ensimmäisiä EU:n maaseutuohjelman käyntiin saaneita maita, hanke- ja yritysrahoituksen osalta ohjelmakauden vaihdoksesta on aiheutunut yli puolentoista vuoden katkos.  Näin ollen edellisen ohjelmakauden hankkeiden ja yritystukien lopettamiset ja maksatukset ehdittiin hyvin hoitamaan ennen uuden kauden käynnistymistä.

Kehittämishankkeita on nyt haettu Etelä-Savossa ennätysmäärä ja osa niistä on saanut rahoituspäätöksenkin. Myös Leader-ryhmien kautta haettavat pienten yhdistysten teemahankkeet ovat olleet kysyttyjä. Taloudellisista suhdanteista johtuen yritysrahoitusta on haettu normaalia vähemmän, mikä on mahdollistanut ohjelman varojen käytön enempi kehittämishankkeisiin.  Maatalouden aloitus- ja investointitukien osalta ohjelmakauden vaihdoksesta ei ollut juurikaan haittaa, sillä ensimmäisen vuoden tuet voitiin hoitaa kansallisella rahoituksella.  Seuraavassa maaseutuohjelman toteutusta Etelä-Savossa on tarkasteltu Maaseutuvirastolle vuosien 2014–2015 osalta toimitetun yhteenvedon pohjalta.

Maaseutuohjelman toteutus Hyrrän myötä liikkeelle

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 rahoitetaan ELY-keskusten kautta maatalouden ja maaseudun muun yritystoiminnan aloittamiseen ja investointeihin liittyvät sekä erilaisia viljelijätukiin liittyviä korvauksia. Myös Leader ryhmien kautta haetut hankkeet rahoitetaan maaseutuohjelmasta. ELY-keskuksen kautta rahoitettavien tukien osalta maaseutuohjelmaa toteutetaan Etelä-Savossa alueen maaseutustrategian mukaiset painotukset huomioon ottaen. Maaseutustrategiassa on laajaan kansalaisyhteistyöhön perustuen tiivistetty painopisteiksi alueen erityispiirteisiin liittyvät maaseudun kehittämistarpeet. Alueen kolmella Leader-ryhmillä on omaa aluettaan tukevat ELY-keskuksen maaseutustrategian kanssa yhteensopivat kehittämisstrategiat.

Maaseutuohjelman käyntiin lähtö vei oman aikansa ja yritystukien ja osittain myös hanketukien haku avautui toukokuussa 2015 ja loppu osa hanketoimenpiteistä vasta kesäkuussa 2015. Maatalouden aloitus- ja investointituissa vastaava EU:n ohjelmakauden vaihdoksesta johtuva katkos jäi vähäisemmäksi. Maaseutuohjelman mukaiset tuet on haettu yli 90 prosenttisesti sähköisesti, joskin paperisenakin tukihakemus voidaan edelleenkin ELY-keskukselle toimittaa.

Maaseutuohjelman uusi Hyrrä-tietojenkäsittelyjärjestelmä ei valmistunut ennakko-odotusten mukaisesti, mistä on aiheutunut viiveitä päätöksentekoon ja eritoten tukien maksamiseen. Maatalouden aloitus- ja investointituet päätetään Hyrrä-järjestelmässä, mutta tuen maksaminen onnistunee vasta myöhemmin keväällä. Yritys- ja hanketuissa päätökset tehdään toistaiseksi paperilomakkeilla. Myös näiden tukien maksatukset haetaan ELY-keskukselta paperilomakkeilla. Yritystuissa maksut saataneen liikkeelle paperipäätöksillä kevään aikana, mutta kehittämishankkeissa maksaminen voi mennä pitkälle kesään asti.

Hankerahoitus laajalla rintamalla käyntiin

Maaseuturahaston hankehaussa oli tavoitteena saada kehittämishanketoiminta mahdollisimman laajalla rintamalla käyntiin. Hankkeissa on jatkuva haku, joskin päätöksiä niistä tehdään valintajaksoittain. Viime vuoden kahden valintajakson aikana ELY-keskukselle jätettiin ennätysmäärä hakemuksia, yhteensä 35 hankehakemusta. Lisäksi muilta alueilta oli haettu Etelä-Savon osallistumista yhteensä kahdeksaan alueiden väliseen hankkeeseen. Päätöksentekoon kehittämishankkeiden osalta päästiin vasta vuoden 2016 puolella.

Kuluvana vuonna valintajaksoja on kolme. Hankkeita on tullut Etelä-Savon maaseutustrategian kaikille painoaloille, joten teemahakujen mahdollisuutta ei ainakaan vielä ole otettu käyttöön. Hankerahoitusta haettiin jo viime vuonna huomattavasti yli myöntövaltuuden. Näin ollen käynnistyvien hankkeiden rahoitusta ja hanketoimia on jouduttu supistamaan. Hankkeiden pisteytykset ja peruutukset huomioon ottaen jatkoon selviytyi viime vuonna haetuista yhteensä 28 alueellista hanketta ja 6 alueiden välistä hanketta.

Yritysrahoituksessa vaimea vuosi

Yritykset ovat lykänneet investointejaan yleisen taloudellisen tilanteen takia ja siksi yritystukia on haettu Etelä-Savossakin tavanomaista vähemmän. Yritystukihakemuksia tuli kertomusvuonna 31 kpl, joista investointitukihakemuksia 25 kpl ja perustamistukihakemuksia 6 kpl. Yritystuissa päätöksenteko alkoi tammikuussa 2016, mutta maksatus pääsee alkamaan myöhemmin.

ELY-keskuksen yritysrahoitusta varten on laadittu Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia, jota käytetään hakemusten käsittelyn ja päätöksenteon tukena. Tavoitteena on, että alueen yrityksille syntyy kehittämistyön tuloksena uusia tuotteita ja palveluita, yritysten tuottavuus paranee ja yritykset pystyvät toimintatapoja kehittämällä löytämään uusia ansaintamalleja.

Etelä-Savon ELY-keskuksen myöntövaltuus yritys- ja hanketuille oli viime vuonna yhteensä noin 8,3 milj. euroa, josta suurin osa tulee käytettyä kehittämishankkeille. Tavoitteena on kuitenkin, että pääpaino ELY-keskuksen maaseuturahoituksessa olisi yritysrahoituksella. Yritysrahoitukselle toivotaan enempi kysyntää ja sen osuutta pyritään nostamaan ohjelmakauden loppua kohti. ELY-keskuksen myöntövaltuus yritys- ja hanketukiin yhteensä on tänä vuonna noin 4,7 milj. euroa.  Yritysrahoituksessa on jatkuva haku ja kuusi valintajaksoa.

Maatalouden rahoitus jatkui lähes keskeytyksettä

EU:n ohjelmakauden vaihdoksesta huolimatta maataloudessa voitiin jatkaa investointitukien ja nuorten viljelijöiden aloitustukien myöntöjä vuonna 2014 kokonaan kansallisista varoista, joita saatiin Etelä-Savossa riittävästi käyttöön. Myös maataloudessa investoinnit olivat jo tuolloin tavallista vähemmässä, mutta poikkeuksellisen suuri määrä aloitustukia ja kasvihuoneinvestoinnit nostivat tukisumman aiempien vuosien tasoon. Maatalouden rahoitustukeen käytettiin vuonna 2014 noin 2,8 milj. euroa avustusta ja 8,2 milj. euroa korkotuettua lainaa. Investointitukimyöntöjä oli 22 kpl ja luopumistuen muutoksista johtuen nuorten viljelijöiden aloitustukia peräti 36 kpl. Yli 100 000 euron kustannusarviolla olleita nautakarjatalouden rakennusinvestointeja oli 10 kpl. Lisäksi oli neljä kasvihuone investointia, josta kaksi oli poikkeuksellisen suuria.

Myös vuonna 2015 maatalouden investoinnit jäivät Etelä-Savossa vähiin heikoista taloudellisista suhdanteista ja kannattavuusongelmista johtuen. Aloitus- ja investointitukiin sekä neuvonnan tukeen myönnettiin yhteensä noin miljoona euroa ja vastaavasti rakennetukiin korkotuettua lainaa hieman yli puoli miljoonaa euroa. Tammikuun loppuun 2016 mennessä maatalouden investointitukihakemuksia tuli yhteensä 35 kpl, joista maidon- ja lihantuotantorakennuksia oli 5 kpl. Nuorten viljelijöiden aloitustukihakemusten määrä, 7 kpl, jäi edellisvuoden suosiosta johtuen tavanomaista vähäisemmäksi.  Maatalouden aloitus- ja investointituissa on jatkuva haku ja neljä valintajaksoa vuodessa.

Ympäristökorvauksiin sitoutuminen alle maan keskiarvon

Vanhan ohjelmakauden ympäristötukijärjestelmä muuttui monella tavalla siirryttäessä uudelle ohjelmakaudelle 2014–2020. Käytössä olleita samantyyppisiä toimenpiteitä yhdistettiin, vähemmän käytettyjä poistettiin, tukitasoja ja -ehtoja muutettiin ja luonnonmukaisen tuotannon erityistukisopimuksesta tehtiin ympäristökorvauksesta erillinen toimenpide. 

Ympäristötoimenpiteissä tehdyt monet muutokset vaikuttivat siihen, että Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella ympäristökorvaukseen sitoutuminen näyttäisi jäävän maan keskitaso alapuolelle, sillä Etelä-Savossa sitoutui ympäristökorvaukseen noin 79 % maataloustukea hakeneista viljelijöistä, kun koko maassa sitoutuneiden määrä oli 85 %.

Myös ympäristötuen erityistukisopimusten tukityypit muuttuivat. Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maisemanhoidon ympäristösopimuksen sisältöä yksinkertaistettiin mm. luopumalla korvattavien kustannusten laskennasta ja siirtymällä hehtaarikohtaisen tukeen. Toisaalta sopimushakemuslohkojen jaot ja uusien lohkojen perustaminen yhdessä maaseutuviraston tietojärjestelmäongelmien kanssa hidastuttivat sopimushakemusten käsittelyä. Tästä syystä vuonna 2015 haettujen kosteikkojen hoidon ja maisemanhoidon sopimusten ensimmäisen erän maksaminen saatiin käyntiin vasta vuoden 2016 maaliskuun alusta lähtien. Mm. karjanpidosta luopumisen takia sopimushakemusten määrät jäivät jonkin verran aiempaa pienemmiksi.

Luomu lisääntyi

Luomutuotanto on edelleen kasvussa ja monipuolistumassa Etelä-Savossa, sillä luomutuotantoa oli viime vuonna 265 tilalla yhteensä noin 10 250 hehtaarilla. Kokonaan uusia luomutuottajia aloitti 24 kpl ja luomutuotannon osuus oli peltoalasta 14,3, %.

Ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi uudessa ohjelmassa on edellä mainittujen lisäksi myös muita toimenpiteitä kuten ei-tuotannolliset investoinnit, kehittämishankkeet ja Neuvo2020, joiden avulla pyritään edistämään myös maatalouden vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa. Ei-tuotannollisia investointeja ovat kosteikot sekä perinnebiotooppien alkuraivaus ja aitaaminen. Niihin liittyviä investointihakemuksia saapui viime vuonna 35 kpl. Neuvo2020 ympäristöosion hakemuksia saapui 325 kpl, maatalouden vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen edistämiseen liittyviä kolme ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon yksi kehittämishankehakemus.

Leader-ryhmät toiminnassa mukana

Etelä-Savon kolme Leader-ryhmää, Veej’jakaja ry, Rajupusu Leader ry ja Piällysmies ry, ovat omilla strategioillaan ja alueellaan mukana maaseudun kehittämisessä. Maaseutuviraston rahoitusviiveistä johtuen Leader-ryhmien toiminta ei vielä ole päässyt kaikilta osin vauhtiin.  Tähän mennessä Leader-ryhmistä on ELY-keskukseen toimitettu päätettäväksi 45 kehittämis- ja investointihanketta ja 8 yritystukihanketta. Lisäksi on 7 teemahanketta, joiden avulla Leader-ryhmät voivat tukea yhdistysten pieniä investointeja ja kehittämishankkeita, jotka eivät pienuutensa takia muuten olisi rahoitettavissa maaseuturahastosta. Hankkeet kootaan ryppäiksi teemahaun avulla. Kaikilla kolmella Leader-ryhmällä on teemahakkeita.

Maaseutuohjelman mahdollisuuksista viestiminen Etelä-Savossa

Maaseutuohjelman valtakunnallisesta viestinnästä vastaavat maa- ja metsätalousministeriö omalla ja  www.maaseutu.fi –sivustolla sekä Maaseutuvirasto www.mavi.fi –sivustollaan. Etelä-Savon ELY-keskuksella ja alueen Leader-ryhmillä on yhteinen maaseutuohjelman tiedonvälityshanke, joka edelleen toimii Veej´jakaja ry:n tiloissa. Tiedotushankkeen hallinnointi kuluvana vuonna on tarkoitus järjestää poikkeuksellisesti Piällysmies ry:n kautta. Hankkeen toimesta ylläpidetään ja kehitetään www.maaseutukuriiri.fi sivustoa, joka on ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien oman tiedotuksen ohella maaseutuohjelman toteutukseen liittyen keskeisin tiedotuskanava Etelä-Savossa. Hankkeen kotisivuilla viestitään monipuolisesti uutiskirjein, ajankohtaistiedottein, sosiaalisen median keinoin maaseutuohjelman mahdollisuuksista. Hankkeessa on lisäksi julkaistu vuosittain Maaseutukuriiri-tiedotuslehti. Kuluvan vuoden alussa hankkeessa perustettiin myös Etelä-Savon maaseudun tapahtumakalenteri, joka löytyy maaseutukuriiri.fi –sivuilta ja jonka kaikki maaseudun toimijat ovat voineet upottaa myös omille kotisivuilleen.

Maaseutuohjelman toteuttamisesta Itä- ja Keski-Suomessa julkaistiin helmikuun alussa neljän ELY-keskuksen yhteistyönä yhteinen yritysrahoitukseen painottunut tiedotuslehti Yrittävä maaseutu 1/2016. Lehti on Etelä-Savossa postitettu alueen viljelijöille ja muille maaseutuyrittäjille.  Se löytyy myös sähköisessä muodossa näköislehtenä maaseutuohjelman tiedotushankkeen maaseutukuriiri.fi sivuilta.

Tiedotushankkeen lisäksi maaseutuohjelman rahoitusmahdollisuuksista on viime aikoina kerrottu mm. lokakuussa Mikkelissä ja helmikuussa Savonlinnassa pidetyissä ohjelman lanseeraustilaisuuksissa sekä pienempimuotoisissa koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa, joita ELY-keskus sidosryhmineen ja toisaalta alueen Leader-ryhmät järjestävät aika-ajoin alueen eri osissa.

Blogitekstin kirjoittivat (sekä lisätiedot):

Maija Puurunen, yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutupalvelut- yksikkö

Ossi Tuuliainen, johtava asiantuntija, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutupalvelut -yksikkö