maanantai 24. helmikuuta 2014

Maaseutumatkailulle ja maitotiloille isoin tukipotti päättyvällä EU:n rahoituskaudella



Maaseudun kehittämisohjelman mukaista avustusrahoitusta myönnettiin ohjelmakaudella 2007–2013 Etelä-Savossa maatiloille runsaat 13 miljoonaa euroa ja maaseudun mikroyrityksille noin 20 miljoonaa euroa. Maatilojen rahoitukseen kuului lisäksi noin 37 miljoonaa euroa korkotukilainaa. Maataloudessa rahoitustukiin sisältyvät EU:n osarahoitteisten tukien lisäksi myös kokonaan kansallisista varoista maksetut tuet. Maaseudun kehittämisohjelman rahoituksesta vastaa pääosin ELY-keskus, mutta myös Leader-toimintaryhmät ovat rahoittaneet yrityshankkeita.  Etelä-Savon kolmen toimintaryhmän osuus on ollut noin 10 % maatalouden ulkopuolisesta maaseutuohjelman yritysrahoituksesta.


Maataloudessa investointituki tilaa kohti on keskimäärin suurempi kuin muissa maaseutuyrityksissä. Noin puolet maatilojen investointituesta on käytetty nautakarjarakennusten laajennuksiin; näistä suurin osa on maitotilojen investointeja. Muiden maaseutuyritysten rahoituksessa korostuu matkailuala, joka on Etelä-Savossa keskeinen painoala maaseudun kehittämisohjelmassa. Matkailuyritysten osuus oli noin puolet ohjelmakaudella 2007–2013 myönnetyistä maaseutuohjelman yritystuista. Matkailualan investoinneissa korostuvat mökkivuokrauksen laajentaminen ja palvelujen kehittäminen.   Seuraavaksi eniten yksittäisistä toimialoista tuettiin elintarvikealan yritysten laajennuksia, ja bioenergia-alalla lähinnä puuhakkeen tuotantoketjun koneistamista. Suuri osa maaseutuyritysten tuesta käytettiin yritysten erilaisiin tarpeisiin hyvinvointipalveluista metalliyritysten investointeihin asti.  Maataloudessa avustusprosentit vaihtelevat kohteesta riippuen 15–35 % hyväksyttävistä kustannuksista. Tukiprosentti on suurin alle 40-vuotiaiden nuorten viljelijöiden tuotantorakennushankkeissa sekä ympäristön suojelua ja eläinten hyvinvointia edistävissä hankkeissa. Maaseudun muiden yritysten investointituissa avustuksen osuus on Etelä-Savossa enintään 35 % hyväksyttävistä kustannuksista.

Uusi EU-ohjelmakausi 2014–2020 ei tuo kovin suuria muutoksia maatalouden tai muiden maaseuturyitysten rahoitukseen. Maaseutuyritysten käynnistystuki poistuu ja innovatiivinen liiketoiminta sekä maaseutuyritysten perustaminen saavat suuremman painon. Yritystoimintaan liittyvien kokeilujen rahoitus tulee uutena rahoitusmuotona. Maatalouden rahoitustukiin ei ohjelmakausien vaihtuessa ehkä tule lainkaan katkosta, sillä maatalouden investointituet ja aloitustuet hoidetaan kuluvana vuonna kokonaan kansallisella tuella. Vuonna 2013 tuettujen maatalouden investointien tulee valmistua helmikuun loppuun 2015 mennessä. Maaseudun muille yrityksille voidaan myöntää rahoitusta vanhan ohjelman rahoitusraamista vuoden 2014 kesäkuun loppuun, mutta rahaa tuskin riittää sinne asti. Suuria investointeja ei voida enää rahoittaa, sillä yritysinvestointien tulee olla valmiina vuoden 2014 loppuun mennessä.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 on määrä olla 13.3.2014 Valtioneuvoston käsittelyssä, jonka jälkeen se lähtee EU-komission tarkasteltavaksi. Jos hyvin käy, komission kommentit täydennyspyyntöineen saadaan syksyllä. Tällöin ohjelman toteutukseen liittyvä kotimainen lainsäädäntö saattaisi valmistua vuoden 2015 alkuun mennessä. Maaseutuvirasto ohjelmoi parhaillaan uutta sähköisen haun Hyrrä-tietojenkäsittelyjärjestelmää. Jos kaikki sujuu hyvin, maaseudun hanke- ja yritystukia päästään myöntämään ELY-keskuksissa viimeistään syksyllä 2015. Maatalouden investointituissa on neljä hakuaikaa vuodessa, joten niissä Hyrrä saataneen vauhtiin heti ensimmäiseltä hakukierrokselta.

Sähköinen haku on ensisijainen tavoite uudella ohjelmakaudella. Maaseuturahaston tuet haetaan vuodesta 2015 alkaen Hyrrä-järjestelmän kautta.  Kenenkään kohdalla investointituen hakemisen ei kuitenkaan tarvitse kariutua sähköisten järjestelmien käyttöönoton takia. Viljelijöillä ja muilla yrittäjillä on neuvontapalvelut käytettävissään ja lisäksi Maatila ICT-hanke on vielä vuoden 2014 ajan opastamassa eteläsavolaisia maatilayrittäjiä sähköisten palveluiden käytössä. Kuntien kautta haettavissa maatalouden viljelijätuissa tavoitteena on jo tänä vuonna, että 80 % hakemuksista tehdään sähköisenä. ELY-keskuksen kautta haettavassa kasvihuonetuessa vastaava tavoite on 100 %.  Koska kaikkialla siirrytään lähivuosina sähköisiin palveluihin, seurustelu tietokoneen hyötyohjelmien kanssa on tätä päivää ja maaseudun yrittäjien kohdalla se alkaa olla jo suorastaan välttämättömyys.   

Maija Puurunen
yksikön päällikkö
Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia -yksikkö

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti