keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Sukupolvenvaihdoksia kypsyteltiin messuilla Mikkelissä



Metsäkeskuksen tiedote:

Sukupolvenvaihdoksia kypsyteltiin messuilla Mikkelissä

Metsätilasta luopumisen tullessa ajankohtaiseksi tarvitaan tietoa sopivimman luopumistavan valitsemiseksi. Etelä-Savossa omistusvaihtoehdot ovat monen metsänomistajan pohdiskeltavana. Konserttitalo Mikaelin ovi kävi tiuhaan tahtiin 14.4. Metsäkeskuksen yhteistyökumppaneineen järjestämän Polvelta toiselle -messupäivän aikana Mikkelissä.

Kehittämisasiantuntija Pertti Vento (oik.) kannusti messuilla Leena ja Heimo Pylvänäistä tilojensa omistusjärjestelyjen päivittämiseen.
Sukupolvenvaihdosta kypsytellessään metsänomistajat etsivät omatoimisesti tietoa internetistä ja kirjoista. Asiantuntija-apua tarvitessa käännytään mielellään tutun henkilön puoleen pankissa, firmoissa, Metsäkeskuksessa, metsänhoitoyhdistyksessä, ProAgriassa ja verohallinnossa. Nämä tiedot selvisivät Polvelta Toiselle 2012 -kyselyn vastauksista. Metsätalousinsinööriopiskelija Jenni Tommola julkaisi opinnäytetyönä tekemänsä kyselyn tulokset messuilla.

Omistajavaihdokset ovat kauaskantoisia päätöksiä
Metsätilan omistusmessuilla eri asiantuntijatahot ovat tavattavissa samalla kertaa, ja tarjolla on myös luentoja. Messupäivän antia hyödynsi Mikkelissä 480 metsänomistajaa. Polvelta Toiselle -kyselyyn vastanneet metsänomistajat arvostavat messujen lisäksi uusille metsänomistajille suunnattua koulutusta ja kursseja. Tieto-taidon kasvaessa katsotaan myös tilan arvon kasvavan.

Kyselyyn vastanneista 97 metsänomistajasta 46 prosentilla oli aikomuksena toteuttaa sukupolvenvaihdos lähivuosina. Luovutuksen yhteydessä nähtiin tärkeänä löytää metsätilan asioista kiinnostunut, luotettava jatkaja.  Etämetsänomistukseen metsänomistajilla oli varovainen suhtautuminen.

– Kauan metsää omistaneet sukutilalliset ovat huolissaan, osaavatko muualla asuvat ja palkkatyötä tekevät arvostaa metsää ja sukutilan jatkumista, Tommola kertoi.

Metsänomistukseen liittyvät päätökset vaativat kypsyttelyä. 

Maapallo, maa ja sen tuotokset ovat kullakin sukupolvella lainassa. Niitä kun ei voi viedä mukanaan hautaan. Lainatavaroita on hoidettava hyvin, totesi eräs kyselyyn vastannut.

”Pitäisi tehdä jotain” – konkretiaa messujen jälkeen
Messuilla vieraillut Tuomo Tommola harkitsee sukupolvenvaihdosta. Lapsia on kolme. Opinnäytetyön julkaissut Jenni Tommola voisi hyvin nähdä itsensä metsätalousinsinööriksi valmistumisen jälkeen ansiotyössä käyvänä metsätilan omistajana.

Ensimmäiset ansionsa Jenni on hankkinut 5-vuotiaana rajapyykkejä merkkaamalla. Se oli parin viikon rupeama, josta sai viisi markkaa merkiltä, Tuomo Tommola muistelee.

Tommolat toteavat, ettei omistusvaihdoksi ole vain yhtä pätevää ratkaisua. Tietoa tarvitaan etenkin lainsäädännön muuttuessa, ja onneksi sitä on saatavilla.

Leena ja Heimo Pylvänäisen toi messuille tarve tehdä järjestelyjä tilojensa omistussuhteisiin.

–Perintömetsät ovat yhä kuolinpesän nimissä. Pitäisi tehdä jotain, Heimo Pylvänäinen naurahtaa.

Kelloliikkeitä hoitaessa tilojen omistusjärjestelyt ovat jääneet taka-alalle. Saimaan rannalla Anttolassa olevaa päätilaa on käytetty kesänviettopaikkana, ja metsänhoito on jätetty ammattilaisten käsiin.

–Täältä messuilta olemme saaneet eväitä avuksi miettiessämme omistusvaihtoehtoja. Kuolinpesän lopettaminen on ensimmäisenä suunnitelmissa, Leena Pylvänäinen totesi.

Luopumisen tuskaa ja helpotuksen tunnetta
Esa Lappalainen
Metsäkeskuksen projektipäällikkö Esa Lappalainen kertoi vuosittain 15 000 tilan vaihtavan omistajaa.

–Sukupolvenvaihdokset ovat ajankohtainen asia. Metsänomistajien keski-ikä on yli 60 vuotta, ja se nousee koko ajan. Paras tehdä päätöksiä hyvissä ajoin. Uusien metsänomistajienkin keski-ikä on yli 50 vuotta, Lappalainen toteaa.

Metsätalouden halutaan säilyvän kannattavana sukupolvenvaihdoksen jälkeenkin. Tähän päästään Lappalaisen mukaan neljällä portaalla: määrittämällä tilan arvo metsäsuunnitelman pohjalta, keskustelemalla perheen kanssa, kysymällä asiantuntijoilta neuvoa ja teettämällä tarvittavat asiakirjat.

–Tällä tavoin toimittuaan voi nukkua yönsä rauhassa. Luopumisen tuska voi vaihtua helpotuksen tunteeseen, lupaili Lappalainen.

Messut olivat osa Perhemetsä 3G -hanketta, jota rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Esa Lappalaisen haastattelun voi kuunnella Maaseutukuriirin kotisivuilla:

Kuvia
Polvelta toiselle -messupäivästä Mikaelista 14.4.2014: 
https://www.facebook.com/media/set/?set=a.304967869660457.1073741866.151682061655706&type=3

Lisätietoja: Projektipäällikkö Esa Lappalainen puh. 0400 256 146, viestintäsihteeri Lea Häyrinen puh. 040 5784 538

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti