Maaseutukuriiri: Miksi tietotekniikan opiskelu maaseutuyrittämisen piirissä kannattaa?

Kaikessa yritystoiminnassa tieto- ja viestintäteknologia on lisääntynyt huimasti viime vuosikymmenten aikana. Ja syykin on selvä. Rutiineja siirretään entistä enemmän tietokoneiden harteille. Ohjelmat ovat kehittyneet huimasti, samoin laitteiden teho. Ostaessani ensimmäistä tietokonettani 80-luvulla, siinä oli 30 Mt (0,03 Gt) kiintolevy. Nyt puhelimessani on 30 Gt (30 000 Mt) muistia. Siis 1 000-kertainen kapasiteetti. Laskentatehot ja koneiden nopeus ovat kuin toiselta planeetalta. Lisäksi kaikille toimialoille löytyy kannattavuutta parantavia ja tehokkuutta lisääviä sovelluksia. Ja tämä kaikki on hyödynnettävissä myös maatila- ja maaseutuyrittämisessä.

Miksi tätä hyötyä ei oteta käyttöön? Miksi ei mielletä, että oikeasti saadaan hyötyä, joka mitataan silloin kun tilipäivä koittaa. Laitteet ovat halventuneet tasolle, jossa vauraassa Suomessa lähes kaikilla yrittäjillä tai työssä käyvillä on niihin varaa. Rahasta se ei voi jäädä kiinni.

Olin tässä taannoin osakkaana yrityksessä. Silloin yksi tärkeimmistä yrityksemme käynnistämisessä huomioiduista asioista oli, että tutkittiin mitä ohjelmistoja on tarjolla rutiiniasioiden siirtämiseksi tietokoneelle. Ja mitä ohjelmia oli tarjoilla, joilla pystyimme vaikuttamaan kannattavuuden parantamiseen. Edellä mainituilla toimenpiteillä saatiin kokonaisajansäästöä, vaikka siinä pirun ruudun ääressä piti istua. Katteet saatiin kohdalleen, kun käytettiin rutiinilaskentaan omaa Excel-pohjaa.

Maatilayrittämiseen löytyy monenlaista ohjelmaa, joka palvelee viljelijän, karjankasvattajan tai vaikkapa luomutuottajan arkea. On viljelysuunnitelmaohjelmaa, ruokintaohjelmia, tuotevirtakirjanpito-ohjelmaa ja monta muuta hyödyllistä. Rahoituksen ennakkosuunnittelussa kassabudjetointi tuntuisi aika järkevältä ihan jokaiselle maatilalle.

Ymmärrän sen, että maatilayrittämisessä vapauden tunne ja se että on oman tekemisensä herra, luo tästä vaativasta ammatista houkuttelevan ja tietylle ihmistyypille sen ihanneammatin. Mutta sitä on vaikea ymmärtää miksi toimintaa ei optimoida, jotta kannattavuus paranisi. Maatalousalaa on kuristettu 90-luvulta lähtien, joten tuotannon tulosten seuraamisella ja niiden optimoimisella sekä järkevien menetelmien käyttöönotolla luulisi olevan tulotasoa nostava vaikutus. Ja vaikka siinä ruudun ääressä pitää viettää aika, niin siitä huolimatta kompuutterin ääressä menetetyt tunnit tuovat em. tuotannon, hinnoittelun, budjetoinnin optimoinnilla tietotekniikan parissa vietetyt tunnit moninkertaisesti takaisin kasvaneena kannattavuutena. Joskus on vaan niin, että pitää mennä, käyttääkseni nykyajan muotisanaa, oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

Onko pelkona, että en minä osaa, sekoitan vaan koko koneen? Tätä ei kannatta edes miettiä. Aika harvoissa tapauksissa näin pääsee tapahtumaan. Ja nykyajan koneissa tilanne saadaan aina palautettua. Uskon täysin, että kaikki maatila- maaseutuyrittäjät oppivat koneen käytön ja syvemmälle mentäessä myös heitä hyödyttävät ammattisovellukset. Joillakin siihen menee pidempään ja joillekin oppimisaika on lyhyempi. Mutta kaikki oppivat, jos vain halua ja tahtoa riittää.

Kaikki ei ole aina pelkästään maatila-/maaseutuyrittäjästä kiinni. Viime aikoina tapetille on noussut paikka paikoin surkeat tietoliikenneyhteydet. Aika vaikeaa on täyttää vaikkapa tukihakemus sähköisesti, vaikka haluja siihen olisi olemassa, jos yhteys pätkii tai sitä ei ole edes olemassa.

Tieto- viestintäteknologian hyödyntämisen kulmakivi on toimiva yhteys. Jos sitä ei ole, kiinnostus sähköisiin palveluihin lopahtaa. Tästä on omakohtaista kokemusta. Ja tässä tapauksessa ymmärrän hirveän hyvin ko. yrittäjiä. Aikaisemmin yhteyteni nopeus oli n. 0,5 – 1 Mt/s, mutta nyt se vaihtelee välillä 5 – 10 Mt/s. Voitte olla varmoja, että netin käyttö on perheessämme lisääntynyt tuntuvasti.

Mainitsin tuossa aiemmin sähköisen tukihaun. Alla olevassa kuvassa olen kuvannut sähköisen tukihaun ”oravanpyörän”. Jotta sähköinen tukihakemus voidaan jättää onnistuneesti ja on tunne, että ”perille meni”, kuvan ongelmia ei saisi esiintyä. Asiat pitää olla kunnossa hakemuksen lähettäjällä, mutta niin ne pitäisi olla kunnossa myös siellä toisessa päässä, jonne tukihakemus lähetetään. Asialla on monta puolta…..

Etelä-Savon Maatila ICT –hanke on perustettu auttamaan viljelijää tarjoamalla koulutusta, joka on halpaa ja johon on helppo tulla. Pääkoulutuspaikkakunnat ovat Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki ja Juva. Mutta jotta asia voitaisiin tehdä maatila- ja maaseutuyrittäjälle helpoksi, koulutuksia tullaan tarjoamaan kaikille niille kylille, joihin saadaan kasaan riittävän kokoinen ryhmä. Riittävä koko on 12 osallistujaa. On varmasti mukavampi olla koulutuksissa tutussa ympäristössä ja lähellä omaa kotia. Nyt keräämään sopiva porukka kasaan ja ei muuta kuin asiansa osaavien aikuiskouluttajiemme oppiin.

Lisäksi hankkeessa tarjotaan muitakin palveluita kuin kouluttaminen. Nettiyhteyksien kartoittaminen on yksi esimerkki palveluistamme. Ottaessaan 20 h koulutuspaketin, viljelijä ym. maatilayrittäjä voi halutessaan pyytää tilakäynnin, jolloin hankehenkilö käy katsastamassa yhteyden ja tarkistaa laitteiston soveltuvuuden. Mukana hänellä on lisäantenni ja eri operaattoreiden mokkuloita. Näiden avulla haarukoidaan paras operaattori ja antennin suuntaa, jos tarvetta ulkoasennusantennille ilmenee.

Hankkeen myötä ollaan perustamassa 15 - 20 henkilön tukihenkilöverkostoa. Toiminnan keskeisin tavoite on saada apua helposti ja nopeasti yksittäiselle avun tarvitsijalle. Yhteydenotto lähimmälle verkoston jäsenelle avaa koko verkoston osaamisen avun tarvitsijalle. Verkoston jäsen ohjaa tarvittaessa kyselyn eteenpäin oikealle henkilölle.

Yhteydenoton kynnys perustettavaan tukihenkilöverkostoon on matala johtuen sen paikallisuudesta. Lisäksi, kun verkoston jäsenet tuntevat maaseutu- ja maatilayrittämistä, he puhuvat samaa kieltä kuin autettavat, mikä helpottaa yhteydenottoa tukihenkilöverkoston toimijoihin.

Toivon, että maatila- ja maaseutuyrittäjät ymmärtäisivät tämän hyvin edullisen ja paljon antavan koulutusmahdollisuuden hyödyntämisen omassa liiketoiminnassaan. Totuus on kuitenkin se, että sähköinen asiointi tulee jatkossa lisääntymään ja jotkin palvelut siirtyvät kokonaan sähköisiksi. Tällaisia viitteitä on tullut mm. sähköisten tukihakemusten ja verottajan suunnalta.