Ohjelmakauden vaihdos EU:n maaseuturahastossa

EU:n maaseuturahaston ohjelmakausi vaihtuu. Uusi ohjelmakausi 2014-2020 pyritään saamaan käyntiin ilman merkittäviä rahoitusjärjestelmien katkoksia, joskin vuosi 2014 tulee olemaan monilta osin siirtymävuosi. EU:n osarahoitteisia tukia voidaan myöntää ELY-keskuksissa vasta, kun niitä koskevat asetukset ja Mavin tietojenkäsittelyjärjestelmä ovat valmistuneet ja saatu käyttöön.

Etelä-Savon ELY-keskus on laatinut yhteistyössä alueen maaseudun kehittäjätahojen ja asukkaiden kanssa Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman vuosille 2014-2020. Suunnitelma perustuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan ja kattaa EU:n maaseuturahaston käytön Etelä-Savon alueella. Se on luonnosvaiheessa ja valmistuu vuonna 2014, kun valtakunnallinen maaseudun kehittämisohjelma on valmis ja alueelliset rahoituskehykset päätetty.

Suunnitelma löytyy Etelä-Savon ELY-keskuksen sivuilta http://www.ely-keskus.fi/web/ely/maaseudun-kehittaminen sekä maaseudun viestintähankkeen www.maaseutukuriiri.fi sivuilta.

Maa- ja puutarhatalouden investointituet

·         Maa- ja puutarhatalouden investointitukien viimeinen hakukierros oli syksyllä ja päätökset pyritään tekemään joulukuun alkuun mennessä. EU:n osarahoitteisten maatilainvestointien tulee valmistua 28.2.2015 mennessä. Tuen viimeisen erän maksuhakemus tulee toimittaa kaksi kuukautta viimeisestä toteutuspäivämäärästä ja viimeistään 30.4.2015 mennessä ELY-keskukseen.

·         Nuorten viljelijöiden aloitustukiin sekä em. tukiin tarvittavan elinkeinosuunnitelman laatimiseen on jatkuva haku.

Maatalouden investointien ja aloitustukien rahoitus tulee jatkumaan vuonna 2014 kansallisin varoin ja oletettavasti vanhan ohjelman mukaisin säännöin. Siirtymäajan investointitukia koskeva asetus valmistunee kuluvan vuoden lopulla. Siitä tiedotetaan alan lehdissä, ELY-keskuksen sivuilla sekä www.Mavi.fi –sivuilla.

Lisätietoja ELY-keskuksessa antavat Hannu Korhonen, p. 029 502 4054 ja

Heikki Tossavainen, p. 029 502 4097.

Yritystuet

·         Käynnistystuki aloittaville ja laajentaville yrityksille ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamiseen

·         Investointituki muuta yritystoimintaa aloittavalle maatilalle, maaseudun mikroyrityksille ja ensiasteen jalostusta harjoittaville pk-yrityksille

·         Kehittämistuki em. yrityksille ulkopuolisen osaamisen ja asiantuntemuksen hankkimiseen 

Maaseudun yritystuissa on jatkuva haku kuluvan vuoden loppuun. Hakemuksia otetaan vastaan, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että varat eivät riitä vuoden loppuun saakka, jos myöntövaltuutta ei saada Etelä-Savoon lisää. Yrityshankkeiden tulee olla valmiita 31.12.2014. Yritystuen viimeistä maksatuserää tulee hakea neljän kuukauden aikana hankkeen toteutusajan päättymisestä.

Uudessa maaseutuohjelmassa on edelleen mahdollisuus hakea investointi- ja kehittämistukea. Käynnistystuki jää valikoimasta pois. Uutena tukimuotona tullee mukaan yrityksen perustamistuki ja pieniin innovatiivisiin kokeiluihin myönnettävä kehittämistuki.

Lisätietoja ELY-keskuksessa antavat Outi Kaihola, p. 029 502 4047 ja Jukka Kotro, p. 029 502 4057.

Maaseudun hanketuet

Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittamista maaseudun kehittämishankkeista yli 20 kpl jatkuu vielä vuoden 2014 loppuun. Alueen elinkeinojen kehittämisen kannalta on tärkeää, että maaseudun yrittäjät, viljelijät ja muut toimijat osallistuvat aktiivisesti hankkeiden toimintaan. Koulutusta ja tiedotusta on tarjolla monipuolisesti mm. maatalouden eri tuotantosuuntiin sekä tuki- ja ympäristöasioihin, sähköisten palveluiden käyttöön, metsäenergian edistämiseen, matkailun kehittämiseen sekä maaseudun nuorten toimintaan.

Hankerahoituksessa tuensaajina ovat yhteisöt ja säätiöt. Hankehakemuksia otetaan edelleen vastaan, mutta näyttää siltä, että myönnettävissä olevat varat eivät riitä vuoden loppuun saakka, ellei saada lisää myöntövaltuutta. Hankkeiden toteutusajat päättyvät 31.12.2014 ja hanketoimijoiden tulee hakea loppumaksatusta neljän kuukauden aikana hankkeen toteutusajan päättymisestä.

Hanketoiminnan tyypittelyä on pyritty uudessa ohjelmassa yksinkertaistamaan. Rahoitettavia toimenpiteitä ovat edelleen maatilojen, maaseudun muiden yritysten kehittäminen sekä viljelijöiden, metsänomistajien ja muiden maaseutuyrittäjien kouluttaminen ja tiedonvälitys. Rahoitusta on mahdollisuus saada myös maaseudun yritysten ja asukkaiden elinolosuhteiden ja saavutettavuuden parantamiseen. Maaseudun elinvoimaisuutta pyritään vahvistamaan myös tukemalla yleishyödyllisiä investointeja.

Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittaman viestintähankkeen www.maaseutukuriiri.fi

sivuilta löytyy lisää ajankohtaista tietoa maaseudun kehittämisestä ja hanketoiminnasta.

Eteläsavolaisia viljelijöitä ja maaseudun yrittäjiä koskevat tilaisuudet löytyvät viestintähankkeen sekä Tukipilari –hankkeen tapahtumakalentereista: www.maaseutukuriiri.fi/kalenteri ja www.tukipilarihanketiedottaa.fi/kalenteri.html.

Lisätietoja ELY-keskuksessa antavat Jukka Kotro, p. 029 502 4057 ja Ossi Tuuliainen, p. 029 502 4098.

Ympäristötuet

Luomusopimuksia koskevat hakemukset päätetään ELY-keskuksessa marraskuun alkuun mennessä ja lisäalahakemukset näihin vuoden 2013 loppuun mennessä. Myös perinnebiotooppien hoitoa, luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämistä, alkuperäisrotujen kasvattamista, lietelannansijoittamista peltoon ym. erityistukisopimushakemuksia koskevat päätökset pyritään tekemään kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Vuoden 2014 osalta ei ole vielä päätöksiä, missä laajuudessa maatalouden ympäristötuen sitoumuksia ja sopimuksia voidaan hakea. Mahdollisesti päättyviä sitoumuksia ja sopimuksia jatketaan yhdellä vuodella vanhoilla säännöillä. Kokonaan uusia sopimuksia voitaneen tehdä vain luomuun ja ympäristöinvestointien jälkeisiin hoitosopimushakemuksiin.

Lisätietoja ELY-keskuksessa antavat Ossi Tuuliainen, p. 029 502 4098; Marja Pulkkinen, p. 029 502 4073 (luomu) ja Hillevi Teittinen, p. 029 502 4135 (muut erityistuet).

Leader-toimintaryhmät Etelä-Savossa

Piällysmies ry, Puistokatu 1, 57100 Savonlinna, tj. Teppo Leppänen, 050 558 0636.

Rajupusu Leader ry, Juvantie 2, 51900 Juva, tj. Ilpo Lehtinen, p. 040 715 7189.

Veej’jakaja ry, Juvantie 26, 50170 Mikkeli, tj. Anssi Gynther, p. 044 0155 222.

Toimintaryhmien kautta rahoitetaan maataloutta lukuun ottamatta useimpia edellä mainittuja toimenpiteitä. Kaikki kolme toimintaryhmää ovat laatineet alueensa maaseudun kehittämisstrategian ja aikovat jatkaa toimintaansa uudella ohjelmakaudella.

Lisätietoja ELY-keskuskessa antaa Kaija Siikavirta, p. 029 502 4087.

Lisätietoja edellä mainituista rahoituksista on saatavissa Mavin sivuilta www.mavi.fi kohdasta Maaseudun rahoitus tai suoraan seuraavasta linkistä http://www.mavi.fi/fi/index/maaseudunrahoitus.html sekä Etelä-Savon ELY-keskuksen sivulta www.ely-keskus.fi/etela-savo.

ELY -keskus edistää maaseudun elinkeinojen kehittämistä tukemalla maatilojen ja muiden maaseutuyritysten investointeja sekä maaseudun kehittämishankkeita.

 

Etelä-Savon ELY-keskus  Puh. 029 502 4000 Jääkärinkatu 14, 50101 MIKKELI

Blogia ja ajatuksia talven lähestyessä

Tsekkasin juuri Rajupusu Leaderin toiminnanjohtajan hakuilmoitusvedokset. Näyttivät olevan kunnossa ja julkaisua vailla. Aika harva varmaankin pääsee muotoilemaan oman työpaikkansa hakuilmoitusta. Ilmoitukseen kirjattujen vaatimusten ja odotusten lista vaikutti aika kunnioitettavalta ja mietinkin, että uskaltautuisinko lainkaan hakemaan omaa työpaikkaani tuon ilmoituksen perusteella.

Ilmoituksen ohjeet tulivat toki hallitukseltamme ja minun osuuteni oli lähinnä tekninen muotoilu. Teknistä kirjoitustyötä tehdessäni mietiskelin näissä hommissa kuluneita vuosia - yhteensä reilua kuutta vuotta. Sanalla reilu on tässä tapauksessa sekä määrää, että meininkiä kuvaava kaksoismerkitys. Määrästä voisi sanoa, että aikaa on mennyt reilusti, töitä on ollut reilusti, ihmisiä, tapaamisia, ideoita ja ajatuksia on ollut reilusti ja byrokratiaakin aika reilusti. Meininkipuolella lista on vielä pidempi: alueen asukkaat, kollegat, yhteistyökumppanit, rahoittajat, yhteisöt ja leaderhallitus  ovat suhtautuneet reilusti, vaikkei asioista aina olla oltukaan yhtä mieltä. Olen kuuden vuoden aikana saanut huomata, että Rajupusu Leaderiin on luotettu ja toiminnallemme on annettu tilaa ja mahdollisuuksia kehittyä. Kiitos siitä.

Kirjoittaminen tekee näköjään kaihoisaksi, mutta haitanneeko tuo. Tiedän jo etukäteen mitä aikanaan maaliskuussa tulen tästä työstä eniten kaipaamaan. Tulen kaipaamaan ihmisiä, kaikkia verrattomia työtovereitani ja yhteistyökumppaneita. Tulen kaipaamaan hienoja ihmisiä, jotka kantavat huolta ja vastuuta oman elinympäristönsä ja toimeentulonsa kehittämisestä. Näiden ihmisten kanssa olen saanut asioida ja toimia jokaisena työpäivänä kehittämis- ja yritysasioiden merkeissä tai istumalla hallituksen kokouksessa, seutuypp:ssä ja niin monessa monessa asiassa. Lähes aina olen saanut asioida myönteisissä asioissa ja ilmapiirissä. Kiitos siitäkin.

En tohdi kirjoittaa enempää, käy pian niin, että vedän nuo hakuilmoitukset pois ja päätän hakea tätä (ehkä maailman hienointa) hommaa uudelleen. Katsokaa viikonlopun lehdistä miten kävi. Jos siellä on ilmoituksia niin tähän hommaan kannattaa hakea.

Rajupusu Leader ry

Ilpo Lehtinen

toiminnanjohtaja

040 715 7189

ilpo.lehtinen@rajupusuleader.fi

Miksi tietotekniikan opiskelu maaseutuyrittämisen piirissä kannattaa?

Kaikessa yritystoiminnassa tieto- ja viestintäteknologia on lisääntynyt huimasti viime vuosikymmenten aikana. Ja syykin on selvä. Rutiineja siirretään entistä enemmän tietokoneiden harteille. Ohjelmat ovat kehittyneet huimasti, samoin laitteiden teho. Ostaessani ensimmäistä tietokonettani 80-luvulla, siinä oli 30 Mt (0,03 Gt) kiintolevy. Nyt puhelimessani on 30 Gt (30 000 Mt) muistia. Siis 1 000-kertainen kapasiteetti. Laskentatehot ja koneiden nopeus ovat kuin toiselta planeetalta. Lisäksi kaikille toimialoille löytyy kannattavuutta parantavia ja tehokkuutta lisääviä sovelluksia. Ja tämä kaikki on hyödynnettävissä myös maatila- ja maaseutuyrittämisessä.

Miksi tätä hyötyä ei oteta käyttöön? Miksi ei mielletä, että oikeasti saadaan hyötyä, joka mitataan silloin kun tilipäivä koittaa. Laitteet ovat halventuneet tasolle, jossa vauraassa Suomessa lähes kaikilla yrittäjillä tai työssä käyvillä on niihin varaa. Rahasta se ei voi jäädä kiinni. 

Olin tässä taannoin osakkaana yrityksessä. Silloin yksi tärkeimmistä yrityksemme käynnistämisessä huomioiduista asioista oli, että tutkittiin mitä ohjelmistoja on tarjolla rutiiniasioiden siirtämiseksi tietokoneelle. Ja mitä ohjelmia oli tarjoilla, joilla pystyimme vaikuttamaan kannattavuuden parantamiseen. Edellä mainituilla toimenpiteillä saatiin kokonaisajansäästöä, vaikka siinä pirun ruudun ääressä piti istua. Katteet saatiin kohdalleen, kun käytettiin rutiinilaskentaan omaa Excel-pohjaa. 

Maatilayrittämiseen löytyy monenlaista ohjelmaa, joka palvelee viljelijän, karjankasvattajan tai vaikkapa luomutuottajan arkea. On viljelysuunnitelmaohjelmaa, ruokintaohjelmia, tuotevirtakirjanpito-ohjelmaa ja monta muuta hyödyllistä. Rahoituksen ennakkosuunnittelussa kassabudjetointi tuntuisi aika järkevältä ihan jokaiselle maatilalle. 

Ymmärrän sen, että maatilayrittämisessä vapauden tunne ja se että on oman tekemisensä herra, luo tästä vaativasta ammatista houkuttelevan ja tietylle ihmistyypille sen ihanneammatin. Mutta sitä on vaikea ymmärtää miksi toimintaa ei optimoida, jotta kannattavuus paranisi. Maatalousalaa on kuristettu 90-luvulta lähtien, joten tuotannon tulosten seuraamisella ja niiden optimoimisella sekä järkevien menetelmien käyttöönotolla luulisi olevan tulotasoa nostava vaikutus. Ja vaikka siinä ruudun ääressä pitää viettää aika, niin siitä huolimatta kompuutterin ääressä menetetyt tunnit tuovat em. tuotannon, hinnoittelun, budjetoinnin optimoinnilla tietotekniikan parissa vietetyt tunnit moninkertaisesti takaisin kasvaneena kannattavuutena.  Joskus on vaan niin, että pitää mennä, käyttääkseni nykyajan muotisanaa, oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

Onko pelkona, että en minä osaa, sekoitan vaan koko koneen? Tätä ei kannatta edes miettiä. Aika harvoissa tapauksissa näin pääsee tapahtumaan. Ja nykyajan koneissa tilanne saadaan aina palautettua. Uskon täysin, että kaikki maatila- maaseutuyrittäjät oppivat koneen käytön ja syvemmälle mentäessä myös heitä hyödyttävät ammattisovellukset. Joillakin siihen menee pidempään ja joillekin oppimisaika on lyhyempi. Mutta kaikki oppivat, jos vain halua ja tahtoa riittää.

Kaikki ei ole aina pelkästään maatila-/maaseutuyrittäjästä kiinni. Viime aikoina tapetille on noussut paikka paikoin surkeat tietoliikenneyhteydet. Aika vaikeaa on täyttää vaikkapa tukihakemus sähköisesti, vaikka haluja siihen olisi olemassa, jos yhteys pätkii tai sitä ei ole edes olemassa. 

Tieto- viestintäteknologian hyödyntämisen kulmakivi on toimiva yhteys. Jos sitä ei ole, kiinnostus sähköisiin palveluihin lopahtaa. Tästä on omakohtaista kokemusta. Ja tässä tapauksessa ymmärrän hirveän hyvin ko. yrittäjiä. Aikaisemmin yhteyteni nopeus oli n. 0,5 – 1 Mt/s, mutta nyt se vaihtelee välillä 5 – 10 Mt/s. Voitte olla varmoja, että netin käyttö on perheessämme lisääntynyt tuntuvasti.

Mainitsin tuossa aiemmin sähköisen tukihaun. Alla olevassa kuvassa olen kuvannut sähköisen tukihaun ”oravanpyörän”. Jotta sähköinen tukihakemus voidaan jättää onnistuneesti ja on tunne, että ”perille meni”, kuvan ongelmia ei saisi esiintyä. Asiat pitää olla kunnossa hakemuksen lähettäjällä, mutta niin ne pitäisi olla kunnossa myös siellä toisessa päässä, jonne tukihakemus lähetetään. Asialla on monta puolta…..

Etelä-Savon Maatila ICT –hanke on perustettu auttamaan viljelijää tarjoamalla koulutusta, joka on halpaa ja johon on helppo tulla. Pääkoulutuspaikkakunnat ovat Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki ja Juva. Mutta jotta asia voitaisiin tehdä maatila- ja maaseutuyrittäjälle helpoksi, koulutuksia tullaan tarjoamaan kaikille niille kylille, joihin saadaan kasaan riittävän kokoinen ryhmä. Riittävä koko on 12 osallistujaa. On varmasti mukavampi olla koulutuksissa tutussa ympäristössä ja lähellä omaa kotia. Nyt keräämään sopiva porukka kasaan ja ei muuta kuin asiansa osaavien aikuiskouluttajiemme oppiin.

Lisäksi hankkeessa tarjotaan muitakin palveluita kuin kouluttaminen. Nettiyhteyksien kartoittaminen on yksi esimerkki palveluistamme. Ottaessaan 20 h koulutuspaketin, viljelijä ym. maatilayrittäjä voi halutessaan pyytää tilakäynnin, jolloin hankehenkilö käy katsastamassa yhteyden ja tarkistaa laitteiston soveltuvuuden. Mukana hänellä on lisäantenni ja eri operaattoreiden mokkuloita. Näiden avulla haarukoidaan paras operaattori ja antennin suuntaa, jos tarvetta ulkoasennusantennille ilmenee.

Hankkeen myötä ollaan perustamassa 15 - 20 henkilön tukihenkilöverkostoa. Toiminnan keskeisin tavoite on saada apua helposti ja nopeasti yksittäiselle avun tarvitsijalle. Yhteydenotto lähimmälle verkoston jäsenelle avaa koko verkoston osaamisen avun tarvitsijalle. Verkoston jäsen ohjaa tarvittaessa kyselyn eteenpäin oikealle henkilölle.

Yhteydenoton kynnys perustettavaan tukihenkilöverkostoon on matala johtuen sen paikallisuudesta. Lisäksi, kun verkoston jäsenet tuntevat maaseutu- ja maatilayrittämistä, he puhuvat samaa kieltä kuin autettavat, mikä helpottaa yhteydenottoa tukihenkilöverkoston toimijoihin.

Toivon, että maatila- ja maaseutuyrittäjät ymmärtäisivät tämän hyvin edullisen ja paljon antavan koulutusmahdollisuuden hyödyntämisen omassa liiketoiminnassaan. Totuus on kuitenkin se, että sähköinen asiointi tulee jatkossa lisääntymään ja jotkin palvelut siirtyvät kokonaan sähköisiksi. Tällaisia viitteitä on tullut mm. sähköisten tukihakemusten ja verottajan suunnalta.

Lisätietoja koulutuksista osoitteessa www.maatilaict.fi. Odotamme maatila- ja maaseutuyrittäjiä innolla koulutuksiin. Tervetuloa!

Kai Möller

Projektipäällikkö

Etelä-Savon Maatila ICT -hanke

050 389 2456 ja kai.moller@esedu.fi