Rantasalmelta on kansanvalta kadonnut -Kuntaamme viilataan myyntikuntoon

Mielipidekirjoitus

”Keksi emävale, liioittele sitä ja syötä se kansalle niin, että tyhminkin kadunmies sen ymmärtää.”
Sota-ajan propagandaoppi toimii moitteettomasti myös 2000-luvun kunnallispolitiikassa. Rantasalmella sitä viljelee kansanvaltaan pesiytynyt valtaeliitti. Kuntamme kylmän ytimen muodostavat kourallinen valtapuolueiden kärkipoliitikkoja sekä muutama johtava virkamies.

Heidän järkähtämätön tavoite on haudata kylämme eläviltä ja keskittää kaikki palvelut Rantasalmen kuntakeskukseen. Kylistä otetaan henki pois sulkemalla kyläkoulut. Niiden mukana häviävät viimeisetkin palvelut, kuten yhdistysten ja harrastepiirien kokoontumistilat, liikuntapaikat, kansalaisopisto, varhaiskasvatus sekä seurakunta- ja nuorisotoiminta.

Viilauksen jälkeen rahaton Rantasalmi myydään eniten tarjoavalle naapurille. Julkisuudessa sitä ei tietenkään myönnetä, mutta heidän laskelmissaan vuonna 2020 Rantasalmea ei enää ole. Valtaeliitin sotasuunnitelma on paljastunut lakkautusuhan alla olevien viimeisten kyläkoulujen tiimoilta. He ovat jo vuosia sitten kabinetissa päättäneet, että tapahtui mitä tapahtui, kyläkoulut suljetaan ja kaikki palvelut keskitetään kirkonkylälle. Piste.

Valtaeliitin toistaiseksi suurin strateginen virhe on ollut aliarvioida Parkumäen, Osikonmäen ja Tuusmäen kyläläisten älyllinen kapasiteetti. Tämä paljastui viimeistään 13.3. järjestetyssä Tuusmäen kyläkouluillassa. Koulun juhlasalin peräseinän penkeille sulloutuneilla virkamiehillä ei ollut esittää ensimmäistäkään suunnitelmaa saati laskelmaa kyläkoulujen lopettamisesta syntyvistä säästöistä, koulukuljetusten järjestämisestä tai oppilaiden sovittamisesta yhteen kouluun, vaikka asiasta oli varta vasten sovittu syksyllä Osikonmäessä järjestetyssä vastaavassa tilaisuudessa. Tuoleillaan visusti istuen ja kännyköiden ja läppäreiden taakse piiloutuen he Ilmeisesti uskoivat, että viivytystaktiikka ja junttaamispolitiikka olisivat jo murentaneet vahvimmankin kyläläisten oikeuksien puolustajan vastarinnan.

Päinvastoin, kyläläiset esittivätkin kunnan tilinpäätöstietojen perusteella, kuinka Kolkontaipaleen ja Voinsalmen kyläkoulujen taannoinen sulkeminen synnytti vain viitteellisiä säästöjä. Tämänhetkisen tiedon valossa Rantasalmen kuntalaisille edullisin vaihtoehto onkin säilyttää ainakin osa nykyisistä kyläkouluista ja odottaa niin kauan, että kaikki oppilaat mahtuvat yhteen kouluun ilman mittavaa Rantasalon keskuskoulun laajennusta ja remonttia.

Kansanvallan kannalta ikävintä meneillään olevassa Rantasalmen alasajossa on, että todellista valtaa kunnassamme käyttävät valtaeliitin poliitikot eivät juuri keskustelutilaisuuksissa kierrä. Paikan päällä ovat useimmiten ne kunnanvaltuutetut, joilla on aidoin huoli ja suurin hätä Rantasalmesta ja sen asukkaista. Valitettavasti heidän osakseen lankeaa aiheettomastikin kuntalaisten suuttumus. Tämäkin on valtaeliitin tietoista laskelmointia. Suuressa sumutuksessa kylmän ytimen ulkopuolella pysyttelevillä kunnanvaltuutetuilla on tosi paikan tullen vain kumileimasimen ja roskaämpärin rooli.

Tällaisesta valtajärjestelmästä käytetään muitakin nimityksiä kuin demokratia eli kansanvalta. Rantasalmella 14.3.2014

Ohessa kylien ääniterveiset täältä:
http://youtu.be/3c8n8jxbL1s

Aiheesta tehty kuntalaisaloite:

https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/651

Facebookissa toimii myös avoin keskusteluryhmä aiheesta:https://www.facebook.com/groups/1416607641927068/

Seuraava yhteinen keskustelutilaisuus on Parkumäessä 10.4. 

Jere Malinen, 040 587 4855 // jeremalinen2@gmail.com

Euroopan maaseutuviestijöiden kokoontuminen Vilnassa, Liettuassa

ENRD eli Euroopan maaseudun kehittämisen verkosto järjesti Euroopan maaseutuviestijöille Vilnassa viestintäseminaarin 3.- 4.3.2014. Tapahtumaan osallistui 133 henkilöä 25:stä eri EU-jäsenmaasta. Maaseutukuriiri oli mukana Suomen kahdeksanhenkisessä delegaatiossa.

Suomen delegaatio Liettua viestintäseminaarissa

Oli mielenkiintoista tavata kollegoja muualtakin kuin Suomesta. Yllätyin siitä, että viestinnän työkalut ja tavat toimia - samoin kuin pulmat viestinnässä ja teknologiassa – olivat lähes identtisiä maasta riippumatta. Varsinaisessa seminaarissa eri tahot esittelivät omaa toimintaansa. Mielestäni seminaarin anti oli ehkä hieman yllätyksetön. Jäin pohtimaan ajatusta, että kuulijoiden hyöty olisi voinut olla korkeampi, jos seminaarissa olisi esiintynyt myös ulkopuolisia puhujia, jotka olisivat voineet tuoda mahdollisesti kokonaan uutta näkökulmaa viestintätyöskentelyyn ja -ajattelutapaan. Matka ja seminaari tarjosivat kuitenkin erittäin hyvät mahdollisuudet verkostoitua kansainvälisesti: tapaaminen ja vuorovaikutus kasvokkain on yleensä tehokkain tapa tutustua ja tehdä yhteistyötä. Seuraavaksi Pohjoismaat-Baltia alueen maaseutuverkostoyksiköt kokoontuvat Suomeen kesäkuun alussa. Kyseessä ei kuitenkaan ole avoin viestintäseminaari, vaan työkokous, johon alueen kustakin maaseutuverkostoyksiköstä osallistuu muutamia edustajia.

Raphaël Hoogvliets

Seminaarin kenties mielenkiintoisin ja itselleni opettavaisin anti oli ”Digitaalinen media ja sen mahdollisuudet” –työpaja, jossa hollantilainen Raphaël Hoogvliets esitteli Youth Food Movement –hankettaan, jonka tavoite on saada nuoret innostumaan maatalousyrittämisestä. Hanke on erittäin huolellisesti suunniteltu ja siinä hyödynnetään erittäin tehokkaasti eri digitaalisia medioita, kuten esimerkiksi eri web-kampanjoita kotisivuilla, Vimeossa ja muualla sosiaalisessa mediassa. Eri kanavat on valjastettu taitavasti saman kampanjan hyväksi. Hankkeessa lähetettiin kerran kuukaudessa uutiskirje ja neljä kertaa vuodessa tuotettiin laadukas noin kymmenen minuutin mittainen videoblogi, jotka tuotettiin ammattilaisten avulla (budjetti noin 15 000 e per video). Sosiaalisen median, laadukkaiden videoiden sekä muun materiaalin kautta hanke on tavoittanut tehokkaasti nuoria.

Youth Food Movement Netherland facebook -sivuilla on 6561 tykkääjää, ja siellä vieraillaan (sivuille klikataan) keskimäärin 70 000 kertaa kuukaudessa. Twitterissä hankkeella on 2571 seuraajaa. Digitaalisen median hyödyntäminen ohjaa neljästi vuodessa järjestettävään tapahtumaan, jossa kohderyhmänä ovat nuoret opiskelijat ja joita voi seurata internetin kautta. Keskusteluun voi osallistua reaaliajassa sosiaalisen median kautta. Hankkeella on tavoitteena myös kansainvälinen verkostoituminen ja yhteistyö muiden maiden vastaavanlaisten hankkeiden kanssa. Mielestäni tässä hollantilaisessa hienossa esimerkissä digitaalisia työkaluja on osattu käyttää tehokkaasti, suunnitellusti ja oikein.

Suomen delegaation kommentit ja haastattelut viestintäseminaarista voit kuunnella Maaseutukuriirin kotisivuilla:
http://www.maaseutukuriiri.fi/podcastit

Euroopan maaseutuviestijöiden viestintäseminaari Vilnassa 2014 (3.-4.3.2014): kuvia voi ladata Maaseutukuriirin kuvapankissa:

http://www.maaseutukuriiri.fi/kuvapankki?folder=52

Vilnan viestintäseminaari 2014 (3.-4.3.2014) video:

http://youtu.be/9gtKoBvY28Y

Viestintäseminaarin ohjelma, seminaariesitykset, esiintyjät sekä seminaariin osallistuneet:
http://enrd.ec.europa.eu/en-rd-events-and-meetings/seminars-and-conferences/seminar-on-communicating-rural-development/en/seminar-on-communicating-rural-development_en.cfm

Lisätietoja ja yhteystiedot:

Maaseutukuriiri

Toni Degerlund

Ohjelmatiedottaja

0440 155 992

toni.degerlund@maaseutukuriiri.fi

http://www.maaseutukuriiri.fi

https://www.facebook.com/Maaseutukuriiri

https://twitter.com/Maaseutukuriiri

https://www.youtube.com/user/Maaseutukuriiri

https://plus.google.com/+ToniDegerlundMaaseutukuriiri2014

http://instagram.com/maaseutukuriiri

Otetaan sähköinen asiointi ja tietotekniikka laajasti käyttöön myös maaseudulla

Maailma muuttuu sähköiseksi myös maaseudulla. Nyt ja tulevaisuudessa monia asioita voidaan tehdä oikeilla välineillä vaivattomasti, nopeasti, tehokkaasti ja samalla säästää omaa aikaa, rahaa ja vaivaa.  Mitenkäs teillä toimitaan?

Tässäkään asiassa maailma ei ole vielä valmis ja monenlaista tietoa tarvitaan. Onneksi sitä on saatavilla. Hyvä keino on kääntyä Maatila ICT:n puoleen. Meiltä saat apua moneen tietotekniikan laajempaa hyödyntämistä koskevaan pulmaasi.

Maatila ICT -hanke

Etelä-Savon MAATILA ICT –hanke on maakunnallinen vuosina 2013 – 2014 toteutettava tiedonvälityshanke, jonka keskeisenä tavoitteena on kehittää tietoyhteiskuntapalveluiden käyttöä Etelä-Savon maaseudulla.

 

Maaseudulla on paljon tietoteknistä osaamista ja maaseutuyrityksissä käytetään paikoin hyvinkin laajasti tietotekniikkaa. Monenlaista tietoa tarvitaan kuitenkin lisää. Sähköisten asiointipalveluiden lisäksi tiedontarvetta tarvetta on myös mm. laitehankintojen, tietotekniikan perustaitojen ja ammattiin liittyvien erityisohjelmistojen tehokkaassa ja ajanmukaisessa hyödyntämisessä.

Hankkeella on useita kohdetyhmiä. Keskeisin ryhmä ovat maatilat ja maatilaliitännäiset maaseutuyritykset sekä maakunnan tukihenkilöt. Luomme myös lähellä maaseutuyrittäjiä toimivan alueellisen maaseutuyrittäjälähtöisen tukihenkilöverkoston.

Hanke tarjoaa maksutonta tietoa tietotekniikan ja sähköisen asioinnin hyödyntämiseen monin eri keinoin. Järjestämme eri puolilla maakuntaa useita avoimia tiedotus ja seminaaritilaisuuksia. Myös ryhmämuotoisia info- ja koulutustilaisuuksia järjestetään tarpeen mukaan. Voimme tulla myös tilalle kartoittamaan käytännön tarpeet ja nykytilanteen. Katsotaan samalla nettiyhteyksien toimivuus. Tuotamme myös materiaalia sekä sähköisessä, että painetussa muodossa maaseutuyrittäjien käyttöön. Pieni sähköinen tai paperinen ohje auttaa alkuun ja asiantuntijoiden puheenvuorojen videotallenteet tarjoavat ajankohtaista tärkeää asiaa eri teemoista.

Tietoa ajankohtaisesta toiminnastamme saat ilmoittelumme ja nettisivujemme kautta. Ota myös suoraan yhteyttä toimijoihimme oletpa sitten yksityishenkilö tai jonkin maaseudulla toimivan yhteisön tai järjestön edustaja. Pidetään maaseutu elävänä myös sähköisin keinoin.

Lisätietoja hanketoimijoilta ja internetsivuiltamme www.maatilaict.fi 

Projektikoordinaattori Jorma Flinkman Etelä-Savon ammattiopisto, Esedu, Mikkeli Puh. 044 711 5486 S-posti: jorma.flinkman@esedu.fi	Projektikoordinaattori Jarmo Pohjolainen Etelä-Savon ammattiopisto, Esedu, Pieksämäki Puh. 040 305 6647 S-posti: jarmo.pohjolainen@esedu.fi
Projektikoordinaattori Veli Karhu Savonlinnan ammatti– ja aikuisopisto, Sami, Savonlinna Puh. 044 550 6481 S-posti: veli.karhu@samiedu.fi	Projektipäällikkö Kati Torniainen Etelä-Savon ammattiopisto, Esedu, Mikkeli Puh. 040 575 7743 S-posti: kati.torniainen@esedu.fi

Mitä yhteistä on Rantasalmen ja Mikkelin keskuksen kehittämisellä?

Elinvoimainen kaupunki ja kirkonkylä ovat kuin possumunkki ja keskusta sen hilloa. Ei iso eikä pieni keskus voi tinkiä oman keskuksensa elinvoimasta. Kunta ja paikallisyhteisö, joka ei usko keskukseensa, ei usko itseensä. Mikkelin palkittu keskustauudistus tarjoaa hyvän toimintamallin myös kirkonkylien kehittämiselle, uudelleen leipomiselle.

Mikke ry:n ex. toiminnanjohtaja Janne Viitamies puhuu asukkaiden, yrittäjien ja eri alan toimijoiden yhdessä suunnittelusta, yhteisömuotoilusta. Kysymys on uudentyyppisestä sektorirajoja ja toimintatapoja rikkovasta avoimesta ja vuorovaikutteisesta yhteistyöstä. Siinä kärkenä on paikallisten ihmisten ja toimijoiden todellinen mukaan ottaminen suunnitteluun.

Yhteisessä suunnittelussa painotetaan suunnittelun tavoitteiden määrittelyä yhteisen keskustelun avulla. Yksittäisten toimijoiden vapautta kunnioitetaan. Toimijoiden aseman korostaminen avoimessa ja läpinäkyvässä prosessissa on uudenlainen näkökulma verrattuna valtio- ja viranomaiskeskeiseen traditioomme ja toisaalta myös grynderilobbaukseen.  Myös erityisasiantuntija Markku Wilenius Turun yliopistosta korosti Hyvinvointialan tulevaisuusfoorumissa 12.2.2014 Mikkelissä yhteistyön laatua. Ei Piilaaksonkaan kilpailukyky perustu vain eri alojen huippuosaamiseen vaan ennen kaikkea eri alojen toimijoiden yhteistyön laatuun.

Keskusten elinvoima on ennen kaikkea ihmisiä ja toimintaa. Tältä osin Etelä-Savossa on niukkuuden markkinat: Hajanaisia ja marginaalisia asiakasvirtoja, erilaisia tapahtumia sekä hajanaista järjestö-, yhdistys- ja seuratoimintaa. Esimerkiksi matkailua ei voi maakuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan kehittää yksin ja irrallaan muusta aluekehityksestä. Sama pätee lähes mihin tahansa kehittämispyrkimyksiin.

Monista kehityksen tunnusluvuista huolimatta kirkonkylissä tuntuisi olevan hyödyntämätöntä uusiutumispotentiaalia, erityisesti yhteisöllisyydessä ja edellä kuvatussa yhteisessä pitkäjänteisessä ja päämäärätietoisessa tekemisessä. Osaamista, sosiaalista pääomaa ja yhteistyötä tulisi koota yhteen paikallisyhteisön ja sen keskuksen elinvoimaisuuden turvaamiseksi.

Yhteistyön laatuun kannattaa myös Rantasalmen kirkonkylän kehittämisessä panostaa, kaikilla tasoilla ja kaikkien toimijoiden osalta. Tarpeettomien ”jumien” poistaminen edellyttää asennemuutosta, vastuullisista yhteisöllisyyttä, yhteistyötä ja yhteistyöosaamista, juurevaa perinteiset sektorirajat ja toimintamallit rikkovaa toimintatapojen muutosta. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta toisaalta juuri oman tekemisen merkitys korostuu. Oma tekeminen ratkaisee lopulta tulokset.

Oppia ikä kaikki

Elävät kaupunkikeskustat ry julkaisi 14.2.2014 keskustan kehittämisen käsikirjan City Book 14. Käsikirja esittelee jo 17 vuotta kestäneen pitkäjänteisen ja päämäärätietoisen kaupunkikeskusten kehittämistyön kokemuksia ja sen tuloksena syntyneitä työkaluja ja mittareita. Ne ovat myös pienten keskusten kehittämisen (Pike) lähtökohtana.

Myös pienten keskusten kehittämisestä löytyy toteutuneita esimerkkejä eri puolelta Suomea. Etelä-Savossa Taidekeskus Salmela Mäntyharjussa on hyvä esimerkki kuntakeskuksen vanhimman osan, kirkonkylän uusiutumisesta ja uudesta liikeideasta. Etelä-Savo tarvitsee uusia salmeloita. Niistä voi Pike-kampanjan tuloksena julkaista oman Pike bookin.

Etelä-Savossa Pike-kampanja on saanut hyvän vastaanoton. Pike-hankkeita on työn alla useita: Mäntyharjun keskustan kehittäminen, Rantasalmen keskustan kehittäminen, Tuiketaajamat (Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki) ja Elinvoimainen Kangasniemi.

Pike-kampanja ja Pike-konseptin kehittäminen ovat kuin Jukolan viesti – yhteistyötä ja joukkuepeliä, jatkuva prosessi ja kasvutarina. Kampanjan keskeisenä tavoitteena on verkostoitua ja oppia jokaisesta kohteesta jotain uutta sekä kehittää Pike-konseptia käytännön toimenpiteiden ja esimerkkikohteiden avulla. Näitä kokemuksia voidaan hyödyntää myös Rantasalmella.

Keskuksen kehittäminen on erittäin vaativa ja pitkäjänteinen tehtävä. Kehittämistyötä aloitettaessa ei ole aina itsestään selvää, mistä on kysymys. Tehtävän viestintään ja juurruttamiseen kannattaa panostaa ja varata aikaa, samoin kehittämistarpeiden ja mahdollisuuksien tunnistamiseen. Vertaus suunnistukseen ja Jukolan viestiin on osuva. Jos keskittyminen oleelliseen vähänkin herpaantuu, voit eksyä jo ennen ensimmäistä rastia. Pääosa Etelä-Savossa vireillä olevista pike-hankkeista onkin Rantasalmen tapaan lyhytkestoisia valmistelevia esiselvityshankkeita, joiden päätavoitteena on kestävän perustan luominen pitkäjänteiselle ja päämäärätietoiselle keskuksen kehittämiselle.

Toimintatapa, yhdessä suunnittelu, on kokemusten mukaan kestävän keskuksen kehittämisen perusta. Janne Viitamies käytti Mikkelin keskustauudistuksen yhteydessä vuosia tämän toimintamallin kehittämiseen, joten noin puolen vuoden selvityshankkeiden päätavoitteeksi riittää perehdyttää – juurruttaa – ja organisoida paikallisyhteisön asukkaat, yrittäjät ja eri alojen toimijoita uudentyyppiseen sektorirajoja, toimintatapoja ja viranomaisprosesseja rikkovaan avoimeen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön, yhteiseen suunnitteluun. Kysymyksessä on siis lähtölaukaus eikä maali, joka on mieluummin 10 vuoden kuin puolen vuoden päässä. Kaikkea ei ennätetä eikä kannata yrittää ratkaista puolessa vuodessa.

Samalla tavoitteena on avata keskustelu kohteen ja paikallisyhteisön tulevaisuudesta (visioista) sekä kerätä asukkaiden, yrittäjien ja eri alojen toimijoiden ideoita päämäärätietoista kehitystyötä varten.

Mikäli valmiita ideoita ja suunnitelmia kehityksen perustaksi on jo olemassa, niitä tulee luonnollisesti hyödyntää. Voi olla, että helmet (kohde, toimenpide) jatkotyön pohjaksi löytyvät jo olemassa olevista ideoista.

Kehittämisen helmiä arvioitaessa ja valittaessa jonkinlaisina Pike-mittareina voi käyttää esimerkiksi kysymyksiä:

- Yhteinen tahtotila? Kenen tavoitteista, ideoista ja suunnitelmista on kysymys? Miten asukkaat, yrittäjät ja eri toimijat ovat niihin sitoutuneet sekä osallistuneet niiden laadintaan?

- Toteuttamiskelpoisuus? Missä määrin ideat ja suunnitelmat ovat paikallisyhteisön asukkaiden, yrittäjien ja toimijoiden itse toteutettavissa? Missä määrin toteuttaminen perustuu EU:n, valtion tai kunnan resursseihin (budjettiin)? Lopulta oma tekeminen ratkaisee tulokset.

- Uusiutuminen? Missä määrin ideat edistävät pitkäjänteistä, päämäärätietoista ja kestävää uusiutumista, joka perustuu yhteiseen keskuksen kehityskuvaan (visio), sen mitoitukseen ja laatuun (hillo)? Missä määrin ideat ovat vain nykytilanteen hiomista tai jopa uusiutumisen (muutoksen) vastustamista?

Paikallisyhteisön yhteinen tahtotila (visio) kehityksen suunnasta tarvitaan keskuksen kehittämisen perustaksi. Rantasalmen kirkonkylää voidaan kehittää kestävästi vain siihen suuntaan kuin siellä asuvat ihmiset ja toimijat sekä yritykset haluavat sitä kehittää.

Lisätietoa:

Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, Etelä-Savon maakuntaliitto, jarmo.vauhkonen@esavo.fi, puh: 040 723 6760, www.esavo.fi/pike, www.kaupunkikeskustat.fi.