perjantai 28. maaliskuuta 2014

Rantasalmelta on kansanvalta kadonnut -Kuntaamme viilataan myyntikuntoon

Mielipidekirjoitus

”Keksi emävale, liioittele sitä ja syötä se kansalle niin, että tyhminkin kadunmies sen ymmärtää.”
Sota-ajan propagandaoppi toimii moitteettomasti myös 2000-luvun kunnallispolitiikassa. Rantasalmella sitä viljelee kansanvaltaan pesiytynyt valtaeliitti. Kuntamme kylmän ytimen muodostavat kourallinen valtapuolueiden kärkipoliitikkoja sekä muutama johtava virkamies.

Heidän järkähtämätön tavoite on haudata kylämme eläviltä ja keskittää kaikki palvelut Rantasalmen kuntakeskukseen. Kylistä otetaan henki pois sulkemalla kyläkoulut. Niiden mukana häviävät viimeisetkin palvelut, kuten yhdistysten ja harrastepiirien kokoontumistilat, liikuntapaikat, kansalaisopisto, varhaiskasvatus sekä seurakunta- ja nuorisotoiminta.

Viilauksen jälkeen rahaton Rantasalmi myydään eniten tarjoavalle naapurille. Julkisuudessa sitä ei tietenkään myönnetä, mutta heidän laskelmissaan vuonna 2020 Rantasalmea ei enää ole. Valtaeliitin sotasuunnitelma on paljastunut lakkautusuhan alla olevien viimeisten kyläkoulujen tiimoilta. He ovat jo vuosia sitten kabinetissa päättäneet, että tapahtui mitä tapahtui, kyläkoulut suljetaan ja kaikki palvelut keskitetään kirkonkylälle. Piste.

Valtaeliitin toistaiseksi suurin strateginen virhe on ollut aliarvioida Parkumäen, Osikonmäen ja Tuusmäen kyläläisten älyllinen kapasiteetti. Tämä paljastui viimeistään 13.3. järjestetyssä Tuusmäen kyläkouluillassa. Koulun juhlasalin peräseinän penkeille sulloutuneilla virkamiehillä ei ollut esittää ensimmäistäkään suunnitelmaa saati laskelmaa kyläkoulujen lopettamisesta syntyvistä säästöistä, koulukuljetusten järjestämisestä tai oppilaiden sovittamisesta yhteen kouluun, vaikka asiasta oli varta vasten sovittu syksyllä Osikonmäessä järjestetyssä vastaavassa tilaisuudessa. Tuoleillaan visusti istuen ja kännyköiden ja läppäreiden taakse piiloutuen he Ilmeisesti uskoivat, että viivytystaktiikka ja junttaamispolitiikka olisivat jo murentaneet vahvimmankin kyläläisten oikeuksien puolustajan vastarinnan.

Päinvastoin, kyläläiset esittivätkin kunnan tilinpäätöstietojen perusteella, kuinka Kolkontaipaleen ja Voinsalmen kyläkoulujen taannoinen sulkeminen synnytti vain viitteellisiä säästöjä. Tämänhetkisen tiedon valossa Rantasalmen kuntalaisille edullisin vaihtoehto onkin säilyttää ainakin osa nykyisistä kyläkouluista ja odottaa niin kauan, että kaikki oppilaat mahtuvat yhteen kouluun ilman mittavaa Rantasalon keskuskoulun laajennusta ja remonttia.

Kansanvallan kannalta ikävintä meneillään olevassa Rantasalmen alasajossa on, että todellista valtaa kunnassamme käyttävät valtaeliitin poliitikot eivät juuri keskustelutilaisuuksissa kierrä. Paikan päällä ovat useimmiten ne kunnanvaltuutetut, joilla on aidoin huoli ja suurin hätä Rantasalmesta ja sen asukkaista. Valitettavasti heidän osakseen lankeaa aiheettomastikin kuntalaisten suuttumus. Tämäkin on valtaeliitin tietoista laskelmointia. Suuressa sumutuksessa kylmän ytimen ulkopuolella pysyttelevillä kunnanvaltuutetuilla on tosi paikan tullen vain kumileimasimen ja roskaämpärin rooli.

Tällaisesta valtajärjestelmästä käytetään muitakin nimityksiä kuin demokratia eli kansanvalta. Rantasalmella 14.3.2014

Ohessa kylien ääniterveiset täältä:
http://youtu.be/3c8n8jxbL1s

Aiheesta tehty kuntalaisaloite:


Seuraava yhteinen keskustelutilaisuus on Parkumäessä 10.4. 

Jere Malinen, 040 587 4855 // jeremalinen2@gmail.com

keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Euroopan maaseutuviestijöiden kokoontuminen Vilnassa, Liettuassa



ENRD eli Euroopan maaseudun kehittämisen verkosto järjesti Euroopan maaseutuviestijöille Vilnassa viestintäseminaarin 3.- 4.3.2014. Tapahtumaan osallistui 133 henkilöä 25:stä eri EU-jäsenmaasta. Maaseutukuriiri oli mukana Suomen kahdeksanhenkisessä delegaatiossa.

Suomen delegaatio Liettua viestintäseminaarissa
Oli mielenkiintoista tavata kollegoja muualtakin kuin Suomesta. Yllätyin siitä, että viestinnän työkalut ja tavat toimia - samoin kuin pulmat viestinnässä ja teknologiassa – olivat lähes identtisiä maasta riippumatta. Varsinaisessa seminaarissa eri tahot esittelivät omaa toimintaansa. Mielestäni seminaarin anti oli ehkä hieman yllätyksetön. Jäin pohtimaan ajatusta, että kuulijoiden hyöty olisi voinut olla korkeampi, jos seminaarissa olisi esiintynyt myös ulkopuolisia puhujia, jotka olisivat voineet tuoda mahdollisesti kokonaan uutta näkökulmaa viestintätyöskentelyyn ja -ajattelutapaan. Matka ja seminaari tarjosivat kuitenkin erittäin hyvät mahdollisuudet verkostoitua kansainvälisesti: tapaaminen ja vuorovaikutus kasvokkain on yleensä tehokkain tapa tutustua ja tehdä yhteistyötä. Seuraavaksi Pohjoismaat-Baltia alueen maaseutuverkostoyksiköt kokoontuvat Suomeen kesäkuun alussa. Kyseessä ei kuitenkaan ole avoin viestintäseminaari, vaan työkokous, johon alueen kustakin maaseutuverkostoyksiköstä osallistuu muutamia edustajia.

Raphaël Hoogvliets
Seminaarin kenties mielenkiintoisin ja itselleni opettavaisin anti oli ”Digitaalinen media ja sen mahdollisuudet” –työpaja, jossa hollantilainen Raphaël Hoogvliets esitteli Youth Food Movement –hankettaan, jonka tavoite on saada nuoret innostumaan maatalousyrittämisestä. Hanke on erittäin huolellisesti suunniteltu ja siinä hyödynnetään erittäin tehokkaasti eri digitaalisia medioita, kuten esimerkiksi eri web-kampanjoita kotisivuilla, Vimeossa ja muualla sosiaalisessa mediassa. Eri kanavat on valjastettu taitavasti saman kampanjan hyväksi. Hankkeessa lähetettiin kerran kuukaudessa uutiskirje ja neljä kertaa vuodessa tuotettiin laadukas noin kymmenen minuutin mittainen videoblogi, jotka tuotettiin ammattilaisten avulla (budjetti noin 15 000 e per video). Sosiaalisen median, laadukkaiden videoiden sekä muun materiaalin kautta hanke on tavoittanut tehokkaasti nuoria.

Youth Food Movement Netherland facebook -sivuilla on 6561 tykkääjää, ja siellä vieraillaan (sivuille klikataan) keskimäärin 70 000 kertaa kuukaudessa. Twitterissä hankkeella on 2571 seuraajaa. Digitaalisen median hyödyntäminen ohjaa neljästi vuodessa järjestettävään tapahtumaan, jossa kohderyhmänä ovat nuoret opiskelijat ja joita voi seurata internetin kautta. Keskusteluun voi osallistua reaaliajassa sosiaalisen median kautta. Hankkeella on tavoitteena myös kansainvälinen verkostoituminen ja yhteistyö muiden maiden vastaavanlaisten hankkeiden kanssa. Mielestäni tässä hollantilaisessa hienossa esimerkissä digitaalisia työkaluja on osattu käyttää tehokkaasti, suunnitellusti ja oikein.




Suomen delegaation kommentit ja haastattelut viestintäseminaarista voit kuunnella Maaseutukuriirin kotisivuilla:
http://www.maaseutukuriiri.fi/podcastit

Euroopan maaseutuviestijöiden viestintäseminaari Vilnassa 2014 (3.-4.3.2014): kuvia voi ladata Maaseutukuriirin kuvapankissa:

Vilnan viestintäseminaari 2014 (3.-4.3.2014) video:



Lisätietoja ja yhteystiedot:
Maaseutukuriiri
Toni Degerlund
Ohjelmatiedottaja
0440 155 992

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Otetaan sähköinen asiointi ja tietotekniikka laajasti käyttöön myös maaseudulla



Maailma muuttuu sähköiseksi myös maaseudulla. Nyt ja tulevaisuudessa monia asioita voidaan tehdä oikeilla välineillä vaivattomasti, nopeasti, tehokkaasti ja samalla säästää omaa aikaa, rahaa ja vaivaa.  Mitenkäs teillä toimitaan?

Tässäkään asiassa maailma ei ole vielä valmis ja monenlaista tietoa tarvitaan. Onneksi sitä on saatavilla. Hyvä keino on kääntyä Maatila ICT:n puoleen. Meiltä saat apua moneen tietotekniikan laajempaa hyödyntämistä koskevaan pulmaasi.



Maatila ICT -hanke

Etelä-Savon MAATILA ICT –hanke on maakunnallinen vuosina 2013 – 2014 toteutettava tiedonvälityshanke, jonka keskeisenä tavoitteena on kehittää tietoyhteiskuntapalveluiden käyttöä Etelä-Savon maaseudulla.
 
Maaseudulla on paljon tietoteknistä osaamista ja maaseutuyrityksissä käytetään paikoin hyvinkin laajasti tietotekniikkaa. Monenlaista tietoa tarvitaan kuitenkin lisää. Sähköisten asiointipalveluiden lisäksi tiedontarvetta tarvetta on myös mm. laitehankintojen, tietotekniikan perustaitojen ja ammattiin liittyvien erityisohjelmistojen tehokkaassa ja ajanmukaisessa hyödyntämisessä.

Hankkeella on useita kohdetyhmiä. Keskeisin ryhmä ovat maatilat ja maatilaliitännäiset maaseutuyritykset sekä maakunnan tukihenkilöt. Luomme myös lähellä maaseutuyrittäjiä toimivan alueellisen maaseutuyrittäjälähtöisen tukihenkilöverkoston.

Hanke tarjoaa maksutonta tietoa tietotekniikan ja sähköisen asioinnin hyödyntämiseen monin eri keinoin. Järjestämme eri puolilla maakuntaa useita avoimia tiedotus ja seminaaritilaisuuksia. Myös ryhmämuotoisia info- ja koulutustilaisuuksia järjestetään tarpeen mukaan. Voimme tulla myös tilalle kartoittamaan käytännön tarpeet ja nykytilanteen. Katsotaan samalla nettiyhteyksien toimivuus. Tuotamme myös materiaalia sekä sähköisessä, että painetussa muodossa maaseutuyrittäjien käyttöön. Pieni sähköinen tai paperinen ohje auttaa alkuun ja asiantuntijoiden puheenvuorojen videotallenteet tarjoavat ajankohtaista tärkeää asiaa eri teemoista.

Tietoa ajankohtaisesta toiminnastamme saat ilmoittelumme ja nettisivujemme kautta. Ota myös suoraan yhteyttä toimijoihimme oletpa sitten yksityishenkilö tai jonkin maaseudulla toimivan yhteisön tai järjestön edustaja. Pidetään maaseutu elävänä myös sähköisin keinoin.

Lisätietoja hanketoimijoilta ja internetsivuiltamme www.maatilaict.fi 

Projektikoordinaattori
Jorma Flinkman
Etelä-Savon ammattiopisto, Esedu, Mikkeli
Puh. 044 711 5486

Projektikoordinaattori
Jarmo Pohjolainen
Etelä-Savon ammattiopisto, Esedu, Pieksämäki
Puh. 040 305 6647

Projektikoordinaattori
Veli Karhu
Savonlinnan ammatti– ja aikuisopisto, Sami, Savonlinna
Puh. 044 550 6481

Projektipäällikkö
Kati Torniainen
Etelä-Savon ammattiopisto, Esedu, Mikkeli
Puh. 040 575 7743