perjantai 24. tammikuuta 2014

Tehokkuudella ja tarkkaavaisuudella Etelä-Savossa luomua lisätään luottavaisin mielin



Etelä-Savon ELY-keskuksen kokoustiloihin kokoontui 15.1.2014 joukko Eviran valtuuttamia luomutarkastajia, Eviran luomuosaston jaostopäällikkö, ylitarkastaja Beata Meinander sekä Itä-Suomen poliisilaitoksen rikosylikonstaapeli Harri Seppänen. Koulutuspäivän tarkoituksena oli käydä läpi Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella toteutuneen luomuvalvonnan tuloksia päättyneeltä vuodelta 2013 sekä katsoa myös tulevaa tarkastusvuotta uusia ehtoja silmällä pitäen.

Maaseutu- ja energiayksikön päällikkö Maija Puurunen avasi koulutuspäivän ja toi avauspuheenvuorossaan selkeästi esille luomun kasvun mahdollisuudet niin valtakunnan tasolla kuin etenkin Etelä-Savossa. Etelä-Savon ELY-keskuksen alueelle on keskittynyt vahva luomuosaaminen kaikilla eri sektoreilla, joista viimeisempänä luomuinstituutin perustaminen. Luomutilojen määrä on kolmen viime vuoden aikana lisääntynyt meillä maltillisesti – luomuala sen sijaan hehtaaritasolla on lisääntynyt enemmän. Tämä kertoo siitä, että tilakoot luomussakin yhä enemmän kasvavat, vaikka luomutilojen määrä ei niinkään rajusti nouse. Hallitusohjelmaan kirjattua 20/20-tavoitetta lähdetään tosissaan tavoittelemaan, jopa aavistuksen suuremmalla haasteella, sillä Etelä-Savossa tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä saavuttaa luomupeltopinta-alasta vähintään 25 %.

Luomu nähdään kannattavana vaihtoehtona tavanomaiselle viljelylle valtakunnallisestikin eikä ainoastaan Etelä-Savossa: kannattavuutta vahvistaa taloustohtorista saatavat tilastotiedot https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/taustatiedot

ELY-keskuksen luonnonmukaisen tuotannon asiantuntija, Marja Pulkkinen, kävi esityksessään läpi tarkastajien tekemiä havaintoja vuodelta 2013. Tarkastettavia tiloja oli kaikkiaan 262, joiden tarkastus jaettiin kasvukauden ulkopuolelle sekä kasvukaudelle. Tarkastukset olivat pääosin kunnossa olevia, joka kertonee siitä, että luomuyrittäjät noudattavat annettuja tuotantoehtoja pääsääntöisesti hyvin.

Koulutus, neuvonta, tarkastajien kautta tuleva neuvonnallinen info sekä mahdolliset aikaisempien vuosien huomautukset selittävät alhaista laiminlyöntien määrää. Kotieläintilojen osalta siirtyminen luomuun on aktiivista. Luomukotieläintilojen tuotantoehdot ovat aavistuksen moniselitteisemmät, mikä näkyy tilojen hyväksynnässä luomujärjestelmään: alkutarkastuksessa havaitut ja todetut laiminlyönnit aiheuttavat valitettavan monelle tilalle ”rannalle jäännin”. Toisaalta ELY-keskus näkee asian myös niin päin, että liian kiireellä luomuun siirtyminen saattaisi aiheuttaa tilalle myöhemmin suuria, taloudellisia menetyksiä, ellei ehtoja ole ymmärretty riittävän hyvin sekä teoria- että käytäntöpuolella.

Eviran luomuosaston jaostopäällikkö Beata Meinander toi omassa puheenvuorossaan esille luomutarkastuksen tehokkuuden merkityksen kohdistaen sen luomutarkastajien tarkastusmatkoihin. Etelä-Savon alueella otetaan kesällä käyttöön pilottiluontoinen kokeilu ajomatkoista johtuvien kustannusten pienentämiseen. Vesistö osittain selittää keskimääräistä pidempiä työmatkoja. Pilotti edellyttää monitahoista yhteistyötä ja suunnitelmallisuutta sekä ELY:n että tarkastajien osalta.

Itä-Suomen poliisilaitoksen rikosylikonstaapeli Harri Seppänen antoi tarkastajille eväitä siihen, millaisia asioita tulisi huomioida mahdollisen kirjanpitoväärennöksen osalta ja toisaalta, miten ja missä laajuudessa valtuutettu luomutarkastaja voi ja saa puuttua, kun havaitsee laiminlyöntejä ympäristöasioissa. Luennon aihepiiri oli Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella tapahtuvalle valvontatyölle lähinnä neuvonnallinen, sillä toistaiseksi alueellamme ei ole todettu kirjanpito- ja tuoteväärennöksiä, mutta luomun kasvaessa, mahdolliseen alalla toimiviin ns. väärinkäyttäjiin ja kuluttajaa harhaanjohtavilla tuotteilla halutaan ajoissa puuttua, ja valvonta on siinä hyvin merkittävässä asemassa.

ELY-keskuksen toimesta järjestetty koulutus- ja neuvontapäivä oli anniltaan erinomainen ja luottavaisin mielin maakunnassa lähdetään kehittämään ja lisäämään luomua hyvien tarkastustulosten pohjalta.


Eviran nettisivuilta www.evira.fi ja asiakokonaisuudet luomu löytyy tilastotietoja.


Marja Pulkkisen ja  Beata Meinanderin haastattelun voi kuunnella Maaseutukuriirin kotisivuilla:
http://www.maaseutukuriiri.fi/podcastit


Marja Pulkkinen
asiantuntija, luonnonmukainen tuotanto
Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)
marja.pulkkinen@ely-keskus.fi

029 502 4073www.ely-keskus.fi/etela-savo

tiistai 14. tammikuuta 2014

Kuntauudistus etenee ja rahat vähenevät – onko järjestösi valmis?

Kuntarakenteen ja -talouden muutokset ovat tällä hetkellä todella suuria ja nopeita. Nämä muutokset vaikuttavat myös kansalais- ja järjestötoimintaan koko Suomessa, myös maaseudulla. Muutoksiin pitäisi varautua sekä politiikkatasolla että käytännön kansalais- ja järjestötoiminnassa. Mutta miten?

Kysymyksiä on enemmän kuin valmiita vastauksia. Tilaisuuden tarkoituksena on pohtia yhdessä, mitä pitäisi tehdä



Vuonna 2013 valmistunut uusi kaupunki-maaseutu-luokitus osoittaa, että Suomi on hyvin maaseutumainen maa.

Paikkatietopohjainen luokitus perustuu 250 m2:n tilastoruutuihin ja on huomattavasti aikaisempaa kuntarajoihin perustunutta luokitusta tarkempi.

Kuntarakenteen uudistus tähtää entistä suurempiin kuntiin uhkaa keskittää palveluja ja kehittämistä entisestään.

Miten maaseutu näkyy työssäsi kansalais- ja järjestötoimijana?
Miten järjestösi huomioi maaseudun?
Miten kuntauudistus näkyy työssäsi?
Miten järjestösi reagoi kuntauudistukseen?
Mitä konkreettista olette jo tehneet?
Mitä on suunnitteilla?



Kun yhdistetään
1. huoltosuhteen nopea heikkeneminen, erityisesti harvaan asutulla maaseudulla sekä
2. hallituksen kaavailemat muutokset kuntien valtionosuuksiin,

on selvää, että maaseutukuntien mahdollisuudet turvata asukkaiden peruspalvelut ovat vakavasti uhattuna.

Jos kunnat eivät kykene järjestämään palveluja, kuka ne järjestää, erityisesti maaseudulla?
Mitä tehtäviä siirtyy kansalais- ja järjestötoimijoille?
Voivatko yhdistykset vastata myös palvelujen tuotannosta?
Mitkä tehtävät julkisen vallan pitää edelleen järjestää?
Mitä sinun järjestösi tekee?
Mitä voidaan odottaa vapaaehtoistyöltä?
Mitä sinun järjestösi tekee tällaiseen tulevaisuuteen valmistautumiseksi?


Väestöllinen huoltosuhde kaupungeissa ja maaseudulla 1998-2011
Väestöllinen huoltosuhde on noussut viime vuodet nopeasti ja nousee lähivuosina entistä nopeammin.

Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi väestöllisen huoltosuhteen arvo on. Väestöllinen huoltosuhde 0,50 tarkoittaa, että kahta työikäistä kohti on yksi lapsi tai eläkeläinen.

Huoltosuhteen ennakoidaan nousevan suhteellisesti nopeimmin harvaan asuttujen maaseutujen kunnissa.

Väestöllinen huoltosuhde kaupungeissa ja maaseudulla, ennuste 2011-2040
Kun yhdistetään
1. huoltosuhteen nopea heikkeneminen, erityisesti harvaan asutulla maaseudulla sekä
2. hallituksen kaavailemat muutokset kuntien valtionosuuksiin,

on selvää, että maaseutukuntien mahdollisuudet turvata asukkaiden peruspalvelut ovat vakavasti uhattuna.


Valtionosuusuudistus, alustava esitys 12.12.2013, kuntakohtaiset vaikutukset

Jos kunnat eivät kykene järjestämään palveluja, kuka ne järjestää, erityisesti maaseudulla?
Mitä tehtäviä siirtyy kansalais- ja järjestötoimijoille?
Voivatko yhdistykset vastata myös palvelujen tuotannosta?
Mitkä tehtävät julkisen vallan pitää edelleen järjestää?
Mitä sinun järjestösi tekee?
Mitä voidaan odottaa vapaaehtoistyöltä?
Mitä sinun järjestösi tekee tällaiseen tulevaisuuteen valmistautumiseksi?


Aikaetäisyys autolla tietä pitkin lähimpään pieneen kuntatason palvelukeskittymään tai sitä suurempaan keskukseen (vasemmalla) ja isompaan kuntatason palvelukeskittymään tai sitä suurempaan keskukseen (oikealla) 2 km x 2km tilastoruuduista, joissa oli vakituista tai vapaa-ajan asutusta vuonna 2010. Lähde: Rehunen ym. 2012.


Yli 75-vuotiaiden maaseudun asukkaiden etäisyys pieneen kuntatason palvelukeskittymään tai sitä suurempaan keskukseen (Rehunen & Vesala 2012: 62).


Mitä oman paikkakuntanne palveluja käytätte? (Maaseutukatsaus, kansalaiskysely 2013)



Lähteet:
Maaseutukatsaus 2013, julkistetaan 23.1.2014 (Aika: maanantai 20.1.2014 kello 10-12.30 -
Paikka: Yrjönkatu 18, Juhlasali, G18)
Keskustelutilaisuus kansalais- ja järjestötoimijoille, valtakunnallisille järjestöille, kyläyhdistyksille ym.
www.vm.fi, www.kuntauudistus.fi

Lisätiedot:
* * * * * * * * * * * * * *
R i t v a   P i h l a j a
erityisasiantuntija, tutkija
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,
kansalaistoiminnan teemaryhmä

puhelin + 358 400 895 140
* * * * * * * * * * * * * *