Kysymyksiä on enemmän kuin valmiita vastauksia. Tilaisuuden tarkoituksena on pohtia yhdessä, mitä pitäisi tehdä
Vuonna 2013 valmistunut uusi kaupunki-maaseutu-luokitus osoittaa, että Suomi on hyvin maaseutumainen maa.
Paikkatietopohjainen luokitus perustuu 250 m2:n tilastoruutuihin ja on huomattavasti aikaisempaa kuntarajoihin perustunutta luokitusta tarkempi.
Kuntarakenteen uudistus tähtää entistä suurempiin kuntiin uhkaa keskittää palveluja ja kehittämistä entisestään.
Miten maaseutu näkyy työssäsi kansalais- ja järjestötoimijana?
Miten järjestösi huomioi maaseudun?
Miten kuntauudistus näkyy työssäsi?
Miten järjestösi reagoi kuntauudistukseen?
Mitä konkreettista olette jo tehneet?
Mitä on suunnitteilla?
Kun yhdistetään
1. huoltosuhteen nopea heikkeneminen, erityisesti harvaan asutulla maaseudulla sekä
2. hallituksen kaavailemat muutokset kuntien valtionosuuksiin,
on selvää, että maaseutukuntien mahdollisuudet turvata asukkaiden peruspalvelut ovat vakavasti uhattuna.
Jos kunnat eivät kykene järjestämään palveluja, kuka ne järjestää, erityisesti maaseudulla?
Mitä tehtäviä siirtyy kansalais- ja järjestötoimijoille?
Voivatko yhdistykset vastata myös palvelujen tuotannosta?
Mitkä tehtävät julkisen vallan pitää edelleen järjestää?
Mitä sinun järjestösi tekee?
Mitä voidaan odottaa vapaaehtoistyöltä?
Mitä sinun järjestösi tekee tällaiseen tulevaisuuteen valmistautumiseksi?
 |
| Väestöllinen huoltosuhde kaupungeissa ja maaseudulla 1998-2011 |
Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi väestöllisen huoltosuhteen arvo on. Väestöllinen huoltosuhde 0,50 tarkoittaa, että kahta työikäistä kohti on yksi lapsi tai eläkeläinen.
Huoltosuhteen ennakoidaan nousevan suhteellisesti nopeimmin harvaan asuttujen maaseutujen kunnissa.
 |
| Väestöllinen huoltosuhde kaupungeissa ja maaseudulla, ennuste 2011-2040 |
1. huoltosuhteen nopea heikkeneminen, erityisesti harvaan asutulla maaseudulla sekä
2. hallituksen kaavailemat muutokset kuntien valtionosuuksiin,
on selvää, että maaseutukuntien mahdollisuudet turvata asukkaiden peruspalvelut ovat vakavasti uhattuna.
 |
| Valtionosuusuudistus, alustava esitys 12.12.2013, kuntakohtaiset vaikutukset |
Jos kunnat eivät kykene järjestämään palveluja, kuka ne järjestää, erityisesti maaseudulla?
Mitä tehtäviä siirtyy kansalais- ja järjestötoimijoille?
Voivatko yhdistykset vastata myös palvelujen tuotannosta?
Mitkä tehtävät julkisen vallan pitää edelleen järjestää?
Mitä sinun järjestösi tekee?
Mitä voidaan odottaa vapaaehtoistyöltä?
Mitä sinun järjestösi tekee tällaiseen tulevaisuuteen valmistautumiseksi?
Aikaetäisyys autolla tietä pitkin lähimpään pieneen kuntatason palvelukeskittymään tai sitä suurempaan keskukseen (vasemmalla) ja isompaan kuntatason palvelukeskittymään tai sitä suurempaan keskukseen (oikealla) 2 km x 2km tilastoruuduista, joissa oli vakituista tai vapaa-ajan asutusta vuonna 2010. Lähde: Rehunen ym. 2012.
Yli 75-vuotiaiden maaseudun asukkaiden etäisyys pieneen kuntatason palvelukeskittymään tai sitä suurempaan keskukseen (Rehunen & Vesala 2012: 62).
Mitä oman paikkakuntanne palveluja käytätte? (Maaseutukatsaus, kansalaiskysely 2013)
Maaseutukatsaus 2013, julkistetaan 23.1.2014 (Aika: maanantai 20.1.2014 kello 10-12.30 -
Paikka: Yrjönkatu 18, Juhlasali, G18)
Keskustelutilaisuus kansalais- ja järjestötoimijoille, valtakunnallisille järjestöille, kyläyhdistyksille ym.
www.vm.fi, www.kuntauudistus.fi
Lisätiedot:
* * * * * * * * * * * * * *
* * * * * * * * * * * * * *
R i t v a P i h l a j a
erityisasiantuntija,
tutkija
Maaseutupolitiikan
yhteistyöryhmä,
kansalaistoiminnan
teemaryhmä
puhelin + 358
400 895 140
sähköposti ritva.pihlaja@pp.inet.fi
* * * * * * * * * * * * * *
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti