Luottamus, kunnioitus, tasa-arvo, joustavuus ja sivistys

Miltä kuulosta opin, oivallan, onnistun yhdessä yrittäen? Entä arvopohjana luottamus, kunnioitus, tasa-arvo, joustavuus ja sivistys? Olisivatko omat ja yhteisösi lähtökuopat jotakuinkin samantyyppiset? Sekä aikuiset että nuoret ovat vaikuttaneet vuoden 2013 aikana siihen, että tällä hetkellä luonnostelemme nuorisotakuuta näiden käsitysten pohjalta.

Nuorisotakuussa on nyt vuosi touhuttu. Monessa asiassa on menty eteenpäin, ja monta asiaa on vielä tekemättä. Tänä vuonna kuitenkin saamme heti vuoden alkupuolella valmiiksi nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen strategian, mikä on hyvässä yhteistyössä myös maakunnallisen yrittäjyyskasvatuksen suunnitelmien kanssa. Sen jälkeen lähdemme entistä tarkemmin sopimaan käytännön järjestelyistä strategioiden mukaan. Näillä järjestelyillä tuetaan myös Etelä-Savon maakuntaohjelmaa, joissa nuoret ja yrittäjyys sekä oppiminen ja ohjaus ovat tärkeitä.

Nuoret ovat päässeet ääneen nuorisotakuun järjestelyissa esimerkiksi Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden järjestämässä Nuorten foorumi: Luo oma polkusi! 26.11.2013 ja Digitaalisessa kaupunkiseikkailussa syyskuussa Elämä on peliä – opintoja ja työtä vuorotellen -tulevaisuuskeskustelussa 3.9. Maakuntaliitto, jonka kanssa olimme yhteistyössä, teetti kesällä nuorilla kyselyn maakunnasta ja nuorista, ja sen perusteella saimme arvokasta tietoa siitä, miten nuoret ajattelevat Etelä-Savossa. Nuori duuniin! -kampanjassa tehtiin myös verkkokysely. Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunnassa ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmässä nuoret ovat osallistuneet strategiatyöhön koko vuoden aikana.

Mikkelin ammattikorkeakoulu on tehnyt hyvää työtä haastattelemalla ja tutkimalla nuoria esimerkiksi uusimmassa Nuorisopuntarissa. Kaikille, jotka työskentelevät nuorten kanssa, suosittelen luettavaksi raporttia Nuoret ja syrjäytyminen Itä-Suomessa. Molemmat löytyvät MAMK:n verkkosivuilta. On tärkeää myös se, miten puhumme nuorten kanssa heidän asioistaan ja millaisia käsitteitä käytämme. Olen hylännyt vuoden 2013 aikana s:llä alkavan sanan, koska nuoret eivät itse määrittele itseään siten. Voisiko ehkä puhua marginaalistamisesta, kaihdinten takaa katsovista tai pudotetuista? Kuinka kielteisenä asiana nuorten väliaikaiset elämäntilanteet halutaan kuvata ja kenen näkökulmasta? Kävisikö vaihteeksi neutraalimpi puhetapa, joka ymmärtää, että nuori menee elämässään eteenpäin joka tapauksessa ja tilapäiset, eripituiset vaihdosvaiheet tai ehkä aikuisten mielestä pulmalliset tilanteet ratkeavat nuoren kannalta usein parhain päin?

Aikuisten puhe nuorista kytkeytyy usein johonkin kielteiseen. Miten pääsemme tästä yli ja puhumaan asioista myönteiseen sävyyn nuoria kannustaen? Nuorten foorumissa marraskuun lopussa saimme kokea aivan kouriintuntuvasti, miten fiksuja nuoret ovat esittäessään erilaisia keinoja nuorisotakuun onnistumiseksi: ”--jokainen voisi kokea olevansa oman elämänsä tekijä--”; ”--löytäisi oman paikkansa maailmassa ja se paikka tuntuisi omalta--”; ”--nuoret olisivat itse mukana niitä järjestämässä--”; ”--oppiminen -- tapahtuu käytännön kautta--”; ”--tietää osaavansa--”. Nuorilla on aito innostus ratkaista asioita luovasti ja omannäköisesti. He haluavat, että jokainen nuori kokee ja tuntee myönteisiä asioita ja vahvuuksia omista taidoistaan päästä elämässä eteenpäin luottaen tulevaisuuteen, olipa elämäntilanne mikä tahansa.

Nuorisotakuun tehtävä onkin mielestäni antaa nyt tilaa nuorten omille ideoille ja ajatuksille ja innostaa heitä osallistumaan heidän asioidensa hoitoon. Maltammeko me aikuiset herkkänä kuunnella avoimesti ja toimia tämän ymmärryksen perusteella nuorten parhaaksi? Muistammeko löytää kannustusta ja elämän myönteisiä perustuskiviä nuoren taipaleeseen kohti tulevaa? Mikä olisi omassa toiminnassani sellaista, jossa voisin vapauttaa nuoret tekemään asioita ja osallistumaan?

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Tuija Toivakainen
Kehityspäällikkö
029 502 4220
tuija.toivakainen@ely-keskus.fi