Puusta ja vedestä energiaa – Lestijärvi case

Energiaratkaisut Maaseudulla –hanke järjesti tutustumismatkan Lestijärvelle ensimmäiseen uuden teknologian kaupalliseen voimalaitokseen.

Hanke on Etelä- ja Pohjois-Savon ELY-keskusten rahoittama hanke. Hankkeen toiminta-aika on 1.10.2012 – 31.12.2014.

Noin 20 hengen porukalla tutustuimme Turosteam Oy:n, Kuopio, voimalaitokseen, mikä tuottaa lämpöä Lestijärven kaukolämpöverkkoon ja sähköä sähköverkkoon. Polttoaineena laitos käyttää metsähaketta, jonka sopiva kosteus on 40-50 %. Lisäksi reaktoriin syötetään vettä. Talvella jäätymisen estämiseksi hakkeen tulee olla kuivempaa, jotta se ei jäädy peräkärryyn tai hakevarastoon. Lisättävä vesi saadaan vesijohtoverkosta. Laitteiston kehittelijän, Timo Heimosen mukaan Lestijärvellä on hyvää ”kuivaa” vettä ja riittävästi. Laitos tuottaa vetyä, häkää ja lyhyitä hiilivety-yhdisteitä poltettavaksi turbiinilla, mäntämoottorilla tai kattilassa.
Kaikkien ihmetykseksi laitteisto hävittää tuhkankin pois.

Energiaa syntynee prosessissa jopa useita kertoja normaalia hakkeen polttoa enemmän samaa polttoainemäärää kohti. Hiukkaspäästöt ovat yliopiston mittaamana minimaaliset, jopa vain tuhannesosa voimalaitosten pieniksi kehutuista päästöistä. Tuotekaasu soveltunee hyvin kaikenlaisiin mäntämoottoreihin, turbiineihin ja muuhun energiakäyttöön.

Pieni tilantarve on myös laitteiston etu. Reaktori ja kattila tarvitsee tilaa kaikkine laitteineen vain joitakin kymmeniä neliömetrejä ja lämpötehoa laitteistosta lähtee n. 4 MW. Hiukkassuodatusta ei tarvitse, eikä tuhkanpoistoa. Savupiippu voisi olla vain muutaman metrin mittainen. Ks. lisää www.turosteam.fi.

Leasing-sopimuksella myytävät laitteistot ovat kooltaan alkaen n. 300 kW:stä 6-7 MW:n lämpötehoon. Laitteita voinee rakentaa samaan lämmityspiiriin useita. Kymmenen vuoden leasing-sopimuksen jälkeen laitteiston voi lunastaa edullisesti itselleen. Mikäli laitteisto toimii, kuten meille on kerrottu, on sillä lähes äärettömät mahdollisuudet nousta energiantuotannossa ja jopa maantieliikenteessä yleiseksi käyttömuodoksi.

Energiantuotannon tulevaisuus

TurosTeam Oy:n n Timo Heimonen esittelee voimalaitosta.

Aikaisemmin 1990-luvulla puhuttiin, että ”Kuka sitä nyt risuja ja käpyjä keräilee?”, kun ilkeämielisesti tarkoitettiin metsähakkeen ja – tähteiden keräämistä energiakäyttöön. Nyttemmin se on ihan normaalia toimintaa, jopa Helsingin energia suunnittelee investoivansa Vuosaareen biomassaa polttavan energialaitoksen.

Tuulivoiman mahdollisuudet ovat Suomessakin huomattavat. Olemme tässä(kin) länsinaapuriamme Ruotsia jäljessä 10–20 vuotta. Suomessa oli vuoden 2012 lopussa asennettua tuulivoimaa 288 MW ja uutta tuli vuodessa tosin 89 % lisää, Ruotsiin kokonaismäärä on 3745 MW, lisäys vuodessa 846 MW (29%). Prosenttiluvut niille, jotka niistä tykkäävät. Mutta toivottavasti kirimme eroa kiinni. Vireillä olevia tuulihankkeita on Suomessa tällä hetkellä n. 8000 MW:n edestä. ST1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen kertoo Tekniikka@Talous Energia-lehdessä: ”Jos rakentamisluvilla ei pelleillä, tuulivoima on nopein ja taloudellisin tapa saada uusiutuvaa energiaa.” ST1:n ja S-Voiman yhteisyritys rakentanee tuulivoimaa 400 miljoonalla eurolla, aluksi. Mikäli tällä hetkellä Suomen vireillä olevat hankkeet toteutuvat, esim. 20 vuoden kuluessa, niillä tuotetaan neljännes Suomen sähköntarpeesta.

Tutustumismatka Lestijärven vedenpolttolaitokseen.

Aurinko on nousemassa yhdeksi vaihtoehtoiseksi energiamuodoksi Euroopassa. Esim. Saksassa on asennettu neljässä vuodessa yli 30 GW:n edestä aurinkosähköä, kokonaistehon ollessa vuoden 2013:n lopulla yli 35 GW. Määrä vastaa teholtaan n. 25 maailman tehokkainta ydinvoimalaitosta (joka saattaa valmistua Suomeen Eurajoelle vuonna 2016) ja tuottaa sähköenergiaa puolitoistakertaisesti Suomen ydinvoimasähkön tuotanto. Lähes kaikissa Keski-Euroopan maissa on lähes kaikille uusiutuville energiamuodoille korkeat syöttötariffit, jotka auttavat investoijia tekemään päätöksensä. Nämä laitteet mahdollistavat todellisen hajautetun sähköntuotannon. Saksan reaaliaikaisen aurinkosähkötehon näkee mm. sivulta http://www.sma.de/unternehmen/pv-leistung-in-deutschland.html

Kaikkea ei ole vielä keksitty. Uusiakin energiamuotoja on jatkuvasti suunnitteilla ja kehiteltävänä. Ei ole välttämättä niin, että energiamuotomme säilyvät täysin samoina seuraavat vuosikymmenet. Toki puut kasvavat, aurinko paistaa ja tuulet puhaltavat. Monet kehittelyt eivät ole johtaneet kaupallisiin ratkaisuihin, vaikka ne teknisesti toimisivatkin. Lämpöpumpuillakin se vei joitakin kymmeniä vuosia, ennen kuin laitteet olivat tarpeeksi luotettavia todellisiin massahankintoihin. Uudet energiamuodot kohtaavat eniten vastustusta. Varsinkin, jos ne osoittautuvat toisia muotoja energiatehokkaammiksi tai edullisemmiksi. Monet tekniset ratkaisut ovat tulleet ja menneet. Osa on häipynyt hyvinkin nopeasti. Ihminen monesti on muutosvastainen ja pelkää muutosta. Joskus teknisten laitteiden tulon voi estää myös voimassa olevat menettelytavat.

Tulimme takaisin Lestijärveltä hieman ymmyrkäisinä. Osa porukasta yritti selvitellä, kuinka laitteisto toimii. Itse ajattelen, että jos laitteisto toimii, niin ei ole mitään väliä sillä, että miten se toimii. 

Teksti ja lisätiedot, Mikko Nurhonen, DI energiatekniikka, energia-asiantuntija, ProAgria Etelä-Savo, 043 824 9498, mikko.nurhonen@proagria.fi

Energiaratkaisut Maaseudulla –hanke. ks. http://portal.mtt.fi/portal/page/portal/ProAgria/ProAgriaEtela_Savo/Palvelut/Hankkeet/energiaratkaisutmaaseudulla

 

TurosTeam Oy:n Timo Heimosen ja Energiaratkaisut maalle -hankkeen Mikko Nurhosen haastattelun voit kuunnella Maaseutukuriirin kotisivuilla:

http://www.maaseutukuriiri.fi/podcastit

Kuvia Tutustumismatkasta Lestijärven hakevoimalaan löytyy Maaseutukuriirin facebook-sivuilta:
https://www.facebook.com/media/set/?set=a.256343474522897.1073741854.151682061655706&type=1&l=36dbdf59cf

Video päivän matkasta löytyy Maaseutukuriirin YouTube-kanavasta:
http://youtu.be/kOBxr8lL7bE