Eteläsavolaiset byrokratian purkajat vierailulla Evirassa

Kustaan päivän aamuna lähti pieni ja aktiivinen viljelijöiden sekä maaseututoimijoiden ryhmä kohti Helsinkiä ja Elintarviketurvallisuusvirastoa eli Eviraa. Evira oli kutsunut vieraakseen eteläsavolaisia viljelijöitä sekä maataloushallinnon edustajia. Vierailun tavoitteena oli keskustella normien purusta ja hallinnollisen taakan keventämisestä. Eviran kutsu oli jatkumoa huhtikuussa Mikkelissä järjestettyyn Byrokratian purkutalkoiden -tilaisuuteen.

Anne Nykänen, maidontuottaja

Viemisinä viljelijöillä oli mm. viestiä siitä, että byrokratia nykyisessä mitassaan ja muodossaan alkaa olla haitaksi paitsi maatalouden harjoittamiselle myös maaseudun kehittymiselle. Punkaharjulainen maidontuottaja Juha Paajanen kiteytti viljelijöiden tavoitteen toivomukseen saada vierailun aikana avattua rakentava keskusteluyhteys tuottajien ja viranomaisten välille sekä saada normeihin tervettä järkeä. Paajanen totesikin: -Osa nuorista ja hyvistäkin tiloista arpoo, että lähteäkö tähän leikkiin lainkaan mukaan. Viesti on huolestuttava, mikäli byrokratia alkaa haitata jo tilojen kehittämistä sekä maaseudun elinkeinoja.

Vierailijoiden, eteläsavolaisten tuottajien, puheenvuoron piti Anne Nykänen, mikkeliläinen maidontuottaja. Nykänen toi esille viljelijöiden väsymyksen byrokratiaan sekä sen, että osassa eri viranomaisten vaatimia muistiinpanovelvoitteita on päällekkäisyyksiä. Nykänen painotti myös sitä, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa viljelijöillä ei ole varaa tuottaa huonoja elintarvikkeita. -Jonninjoutava kirjaaminen koetaan tiloilla jokapäiväistä päätyötä, ruoan tuottamista, haittaavaksi. Nykänen myös harmitteli sitä, että kotimaisen ruoan laatua ei saada ilmaiseksi ja silti kaupan hyllyillä kilpaillaan myös ulkomaisten tuotteiden kanssa, joiden tuottamisella voivat olla erilaiset vaateet. Puheenvuoronsa päätteeksi Nykänen kutsui Eviran henkilöstöä vierailulle eteläsavolaiselle maatilalle katsomaan, mitä tiloilla nykyään käytännössä tehdään ja kirjataan.

Viljelijöiden toiveena on, että viranomaistyöskentelyssä huomioitaisiin maatalous enemmän liiketoiminnan näkökulmasta. Tuettavilla toimenpiteillä on tarkoitus luoda maatilojen toiminnalle taloudellista lisäarvoa eikä aiheuttaa pelkkiä lisäkustannuksia. Tuottajat ovat myös sitä mieltä, että osa EU-tukien toimenpiteistä ei osu aivan täysin maaliin. Tukien edellyttämät toimenpiteet tulisi valmistella yhteistyössä käytännön viljelytyötä tekevien kanssa, jolloin selviäisi se, mitä kaikkea säädösten noudattaminen ruohonjuuritasolla ihan oikeasti merkitsee.

Vierailun aikana kuultiin Maa- ja metsätalousministeriön, Maaseutuviraston, Tukesin (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto) ja Eviran edustajien puheenvuorot, joissa tarkasteltiin mm. byrokratian purkamista sekä niitä lievennyksiä, joita mm. EU-tukien osalta on tälle kaudelle tulossa. Tukesin ylitarkastaja Lotta Kaila kertoi kasvinsuojeluaineiden täydentävien ehtojen valvonnasta. Mavin osastonjohtaja Jukka Pekonniemi toi esille sen, että eteläsavolaisten viljelijöiden huhtikuussa kokoamat kehittämisehdotukset liittyvät EU- ja kansallisten säädösten uudistamiseen. Säädösvalmistelun toimivalta on Maa- ja metsätalousministeriöllä. Mavin rooli on olla tukijärjestelmän toimeenpanijana voimassa olevien säädösten mukaisesti. Joka tapauksessa viranomaisten ja toimijoiden yhteinen tahtotila on saada käyttöön helpot ja toimivat tietojärjestelmät.

Matti Aho, Eviran Pääjohtaja

Pääjohtaja Matti Aho esitteli Eviran toimintaa yleisesti ja kertoi mm. niistä yhteiskunnallisista vaikuttavuustavoitteista joita valvonnalla on.

Valvonnan avulla pyritään säilyttämään elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja kasvinterveyden korkea taso, parantamaan eläinten hyvinvointia, turvaamaan korkealaatuisen ruoan tuottamisen edellytykset, sopeuttamaan maa- metsä- ja elintarviketalous kestävästi ilmastonmuutokseen, todentamaan elintarvikeketjun toiminnan vastuullisuus sekä edistämään turvallisella ravitsemuksella hyvinvointia. Aho totesi myös Eviran olevan mukana byrokratian purkamisessa, mutta muistutti, että kaikkeen byrokratian purkamiseen hallintokaan ei kykene. Hallinnollista taakkaa pystytään purkamaan hallinnon toimintatapoja kehittämällä, jatkuvalla parantamisella, sähköisillä palveluilla sekä riskiperusteisella valvonnalla. Aho korosti kuitenkin: -Tämä kaikki silloin, kun se säädösten mukaan on mahdollista. Normien purkaminen eli tavoitetasojen muuttaminen ja EU-lainsäädännön muuttaminen sen sijaan on poliitikkojen tehtävä. Normien muuttamiseksi tarvitaan demokraattisia päätöksiä. Normien muuttaminen 27 jäsenvaltion EU:ssa on hidasta – toki mahdollista, mutta hidasta.

Myönteisiä signaaleja

Maa ja metsä-talousministeriön puheenvuorossa neuvotteleva virkamies Mirja Kiviranta kertoi nykyisen ohjelmakauden aiheuttamista haasteista ja EU-rahoituksen vaikutuksesta tukiehtoihin, menettelyihin ja seuraamuksiin.  Kiviranta kertoi myös tulevista lievennyksistä, sillä perustuen, EU:n nuoren viljelijän tuen ja luonnonhaittakorvauksen pinta-alaseuraamukset muuttuvat vuonna 2016. Pinta-alaseuraamuksiin tulee käyttöön lievennys eli ns. keltainen kortti.  Lisäksi kotieläintilojen kohdalla pitopaikkavirheiden seuraamukset lievenevät. Kansallisista ohjeista on löydettävissä helpotuksia täydentävien ehtojen elintarviketurvallisuuden vaatimuksiin. Täydentävien ehtojen valvontaohjeistusta on käyty keväällä läpi ja ohjeita on selkeytetty tuottajien ehdotusten perusteella.  MMM:n johdolla on myös valmisteltu Mavin, Eviran ja Tukesin kanssa yhteistä opasta maataloustuotannon kirjaamisvaatimuksista, jossa on kaikkia viljelijöitä koskevat lainsäädännön, täydentävien ehtojen ja tukiehtojen vaatimukset.

Eviran yksikönjohtaja Terhi Laaksonen

Eviran yksikönjohtaja Terhi Laaksonen avasi puheenvuorossaan säädösten vaikutusta täydentävien ehtojen valvontakäytäntöihin. Keväällä Eviran toimesta läpikäytyihin täydentävien ehtojen valvontaohjeeseen tuli kaikkiaan n. 30 muutosta: poistoja, selkeytyksiä, täsmennyksiä ja täydennyksiä.

Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin osalta helpotuksia tuovat korvamerkkipuutteiden tulkinnan lievennys ja pitopaikkojen yhdistämismahdollisuus sekä uuteen rekisteriin tuleva automaattinen huomautusjärjestelmä tekemättömistä tapahtumailmoituksista.

Eviran valvontaosaston johtaja Maria Teirikko

Vierailua emännöi Eviran valvontaosaston johtaja Maria Teirikko, joka kiitti eteläsavolaisia byrokratian purkutyöstä ja raportin julkistamistilaisuudesta.

Eviran valvontaosaston johtaja Maria Teirikko

Erityiskiitosta saivat raporttiin sisältyneet konkreettiset kehittämisehdotukset, joista on apua säädösvalmistelulle ja ohjeistuksen parantamiselle.

Eviran Loimaan toimipaikan (Kasvintuotannon toimintakokonaisuus) johtaja Matti Puolimatka päätti tilaisuuden ansiokkaasti kertoessaan valvonnan uusista toimintatavoista ja työmenetelmistä mm. visiosta ja tavoitteesta: Valvojasta valmentajaksi.

Puolimatka osui asian ytimeen kertoessaan, että lain säätäjän tärkein tehtävä on laatia säädökset niin, että yhteiskunnassa ymmärretään lain ja säädösten tarkoitus. Viranomaisten työn haasteena puolestaan on saada toimijat ymmärtämään säädösten vaatimukset, toteuttamaan säädösten vaatimukset sekä toimimaan vaatimusten edellyttämällä tavalla. Lisäksi säädösten vaatimusten pitäisi muodostua toimijoille taloudelliseksi hyödyksi ja kilpailueduksi. Säädösten vaatimusten muodostuminen kilpailueduksi vaatii asennemuutosta kaikilta, sekä viranomaisilta että toimijoilta.

Vierailu Eviraan vaikutti otolliselta askelmalta alkutuottajien ja Eviran, sekä muiden viranomaisten, vuoropuhelulle, joka on tarpeen, sillä säädösten valmisteluvaiheessa kaivataan konkretiaa. Paitsi, että toimijat ymmärtävät säädösten vaatimukset ja vaatimusten tarkoituksen, täytyy hallinnon tiedostaa, mitkä ovat vaatimusten seuraukset ja vaikutukset tilojen jokapäiväiseen työhön. Rakentavan vuoropuhelun mahdollistaa toimijoiden välinen ymmärrys ja diplomatia.

Kaikkea byrokratiaa ei saada koskaan pois mutta viranomaisten ja toimijoiden yhteisenä päämääränä pitäisi olla byrokratian karsiminen määrältään ja laadultaan sellaiseksi, että se olisi ruoantuotantoa sekä muita maaseudun elinkeinoja kehittävää.

Teksti ja Kuvat: Anu Raatikainen, tarkastaja, Etelä-Savon ELY-keskus, Maaseutupalvelut-yksikkö

Hankekoordinaattorin lokikirjamerkintöjä KULTRINKI –HANKE NAVIGOI UUSILLE REITEILLE

24.5.2016

Aurinkoinen sää,+20 °C, suotuisa myötätuuli

Kippari Riitta, Kolomosen miehistö Ronja, Maarit, Mervi

10:00                  Järjestötalo Kolomonen/Savonlinna - Kerimäen kautta –

11:00                  Savonrannan vierasvenesatama, 57 km henkilöautoillen

Tarjoilupisteen valmistelu

12:30                  Kokoontuminen Päivärinteen vanhainkodilla/asukkaat ja henkilökunta, vapaa-ajanohjaaja Maija, yläkoulu, vapaaehtoistyöntekijät, siirtyminen yhdessä kävellen vierasvenesatamaan

12:45                  Rantaongintaa Savonrannan Urheilukalastajien opastuksella, Kolomosen miehistön makkara/mehu/kahvi/pulla tarjoilu grillikatoksella

14:15                  Paluu takaisin kävellen Päivärinteen vanhainkodille

14:30                  Rantaongintapaikan siistiminen

15:00                  Savonrannan vierasvenesatama -16:00 Järjestötalo Kolomonen,

57 km henkilöautoillen

Onnistunut päivä, tyytyväinen mieli.

Mitä yhteistä on navigoinnilla ja hanketyöskentelyllä? Entä kipparilla ja hankekoordinaattorilla? Paljonkin.

Navigoinnillahan perinteisesti tarkoitetaan suunnistamista vesillä. Siihen liittyy mm. reitin suunnittelua, merikorttien tutkimista ja oman paikan selvittämistä eri menetelmillä. Näitä samoja elementtejä voi symbolisesti yhdistää myös hanketyöskentelyyn ja uudenlaisen toiminnan käynnistämiseen. Hankekoordinaattorin vertaus kippariin kohtaa myös monelta osaa. Hankkeen hakuvaiheessa voi olla hyvinkin selkeät ja tarkat suunnitelmat ja tavoitteet - ”reitti” on piirretty hankekartalla alusta loppuun saakka. Matkan varrella joutuu kuitenkin tekemään monia muutoksia näihin ”reitteihin” ja ohjaamaan toimintaa uuteen suuntaan. Työhön liittyy paljon kokeilukulttuuria hyvin käytänteiden löytämiseksi, ihmisten ja toiminnan ohjausta sekä itsenäistä päätöksentekoa.

Viime vuoden marraskuussa käynnistyi Savonlinnan Seudun Kolomosen hallinnoima KultRinki kulttuuri- ja liikuntaluotsihanke, joka perustuu sosiokulttuuriseen innostamiseen ja vapaaehtoistoimintaan. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmä ovat Piällysmies Leader ry:n alueella Heinäveden, Enonkosken, Savonrannan, Kerimäen, Punkaharjun sekä Savonlinnan maaseutualueiden asukkaat, jotka omaavat vahvuuksia joko kulttuuri tai liikunta-aloilta, kokevat toiminnan omakseen ja haluavat toimia luotseina. Luotsipalvelua puolestaan tarjotaan varsinkin hankealueen erityistukea tarvitseville ja ikääntyneille. Resurssien ja paikallisten tarpeiden mukaan luotsitoimintaa tarjotaan myös muillekin asukkaille.

Keskeistä luotsitoiminnan toteutuksessa on jalkautuminen ihmisten arkielämään ja sitä kautta löytää hankkeen vaikutusalueelle sopivat käytänteet. Päätehtävänä vapaaehtoisilla kulttuuri- ja liikuntaluotseilla on tutustuttaa luotsattavia kulttuuri- ja liikuntakohteisiin, tapahtumiin ja tilaisuuksiin sekä madaltaa kynnystä lähteä kokeilemaan alueen monipuolista näiden alojen tarjontaa. Luotsi voi toimia vertaisena tai opastavana kanssakulkijana esimerkiksi museossa, konsertissa, näyttelyssä, teatterissa, elokuvissa, uimahallissa, kuntosalilla tai lenkkipolulla. Luotsitoiminnassa on oleellista tuoda paikalliset vahvuudet ja palvelut asukkaiden tietoisuuteen ”lähellä on enemmän” -periaatteella. Toiminnassa voi hyödyntää seudun rikasta luontoympäristöä esimerkiksi marjastus-, sienestys- ja kalastusretkillä. KultRinki -hankkeen vaikutusalueen lisäksi voidaan hyödyntää koko Savonlinnan seudun palveluja mm. järjestämällä yhteiskyydityksiä erilaisiin tapahtumiin.

KultRinki –hanke on toiminut nyt reilut puoli vuotta, jonka aikana olen kiertänyt pitämässä hankealueella lukuisia infotilaisuuksia, pitänyt kulttuuri- ja liikuntaluotsikoulutuksen, toiminut ns. välvouhkana eri tilaisuuksissa, tapahtumissa ja uudenlaisten toimintojen käynnistämisissä sekä solminut kulttuuri- ja liikuntakumppanuuksia eri yhteistyötahojen kanssa. Jokaisessa infotilaisuudessa olen painottanut kansalaislähtöisyyttä ja paikallisten mahdollisuuksien hyödyntämistä. Hankealueen asukkailta tulleet omat, hyvät ideat on viety yhdessä jatkojalostukseen.

Olen kokoamassa parhaillaan ensimmäistä väliraporttia, johon olen kirjannut tärkeitä havaintoja matkan varrelta. Uudenlaisen toiminnan, tässä tapauksessa uudenlaisen vapaaehtoistoimintamuodon käynnistäminen vaatii lukuisia jalkautumisia. Lisäksi yhdessä tekeminen esimerkiksi tapahtumien kautta on loistava tapa tehdä hankkeen toimintaa tutuksi. Kynnys osallistua itse vapaaehtoistyöhönkin voi tätä kautta madaltua. Havainnollinen hankekoordinaattorin lokikirjamerkintä tekstin alussa on yksi hyvä esimerkki juuri tällaisesta jalkautumisesta ja yhdessä tekemisestä. Mukana oli usea KultRinki –hankkeen yhteistyötaho ja paikallinen vapaaehtoistoimija. Tällä kertaa emme lähteneet merta edemmäs kalaan vaan toteutimme yhteisen ulkoilupäivän lähiympäristössä parin sadan metrin päässä lähtöpaikasta.

LÄHELLÄ ON ENEMMÄN!

Savonlinnassa 1.6.2016

Riitta Kärkkäinen

KultRinki hankekoordinaattori

Linkki:
www.kolomonen.net/kulttuuri-ja-liikuntaluotsihanke/

Riitta Kärkkäisen haastattelun voi kuunnella Maaseutukuriirin kotisivuilla:
http://www.maaseutukuriiri.fi/podcastit

Maaseutukuriirin kuvaaman videon teemapäivästä voi katsoa Maaseutukuriirin YouTube -kanavasta:

https://youtu.be/p_tkmoBlwn8

Lisätietoja:
Projektikoordinaattori Riitta Kärkkäinen, KultRinki kulttuuri-ja liikuntaluotsihanke, riitta.karkkainen@verkkosaari.net, 044 571 5932