Maaseudun kehittäminen

Mitä on maaseutu? Tähän kysymykseen olisi kai ensimmäisenä löydettävä yhteinen näkemys, kun puhutaan maaseudun kehittämisestä. Kun Etelä-Savoa katsellaan tarpeeksi kaukaa, vaikkapa keskieurooppalaisesta näkökulmasta, täällä on kaikki maaseutua. ”Virallisen” EU-politiikan kannalta kaikki muu paitsi Mikkelin ja Savonlinnan ydinkeskustat ovat maaseutua. Ja useimmilla meistä on ihan oma tulkintamme siitä, mikä on maaseutua. Kuluneena kesänä pääsin katselemaan Etelä-Savoa jonkun verran ilmasta käsin. Savonlinnan seutu katseltuna noin 600 metrin korkeudesta vahvistaa EU-politiikan virallisen näkökulman vähintään oikeansuuntaiseksi; etupäässä näkyy pelkästään metsiä, järviä, jokunen peltoaukea ja Savonlinnan aika pienen näköinen ydinkeskusta. Ero jonkinlaisiin verrokkialueisiin, esimerkiksi Etelä-Ruotsiin, Tanskaan, Saksan pohjoisosiin tai Hollantiin on asutuksen ja muun ihmisten rakentaman infrastruktuurin suhteen todella iso.

Etelä-Savolle määritelty jako maaseutu- ja kaupunkialueisiin lienee kuitenkin aika kohdallaan. Tosin kaiken aikaa on pidettävä mielessä, että kyseinen jako on sinänsä hieman teennäinen; maaseutu ja kaupungit ovat kaiken aikaa tiheässä vuorovaikutuksessa, eikä ilman toista voi olla toistakaan. Maaseudun kehittämisen ydin on tietysti siellä asuvissa tai asioivissa ihmisissä ja yrityksissä. Heidän halukkuudestaan, tahdostaan ja kyvykkyydestään tulevat kehittämisen ja kehittymisen tavoitteet, sisällöt ja tulokset. Kauempaa maaseutua tarkastelevien tahojen fantasiat maaseudusta ovat toisarvoinen tekijä.

Ihan viime aikoina on taas kerran nostettu esiin Suomessa maaseudulla asuvien ihmisten melko nopea siirtyminen kaupunkeihin. Yhdessä tutkimuksessa arvioitiin, että seuraavan parinkymmenen vuoden aikana Suomessa muuttaa maaseudulta jopa 400 000 ihmistä 25 suurimpaan kaupunkiin. Mielipidekeskustelussa tämä arvio teilattiin nopeasti. Ei niinkään varsinaisen sisältönsä puolesta, vaan siksi, että sen koettiin heijastelevan ”keskittämisideologiaa”. Kaupungistumisen trendi on kuitenkin olemassa, haluttiin tai ei. Itse asiassa trendi on ikivanha. Kautta historian kaikki vähänkään korkeammalle tavoitelleet ja päässeet kulttuurit ovat kaupungistuneet vääjäämättä. Mutta kaupungit ja muut vähänkään isommat taajamat eivät voi elää ilman maaseutua. Siksi maaseudun elinkeinojen ylläpitäminen ja kehittäminen on paitsi tärkeätä myös aivan välttämätöntä. Kysymys kuuluukin, miten maaseudun ja sen elinkeinojen pitäisi muuttua ja kehittyä, jotta sekä se itse että koko yhteiskunta hyötyisi?

Maaseudun elinkeinot nyt ja tulevaisuudessa

Etelä-Savon maaseudun elinkeinot ovat tällä hetkellä aika perinteisiä: elintarvikkeiden ja puupohjaisten tuotteiden alkutuotanto ja jalostus, matkailu, vapaa-ajan asutuksen palvelut sekä muut paikalliseen kysyntään perustuvat palvelut. Viime mainittu on itse asiassa hyvinkin merkittävä maaseudun kehittymisen näkökulmasta, varsinkin isojen taajamien läheisyydessä. Sen sijaan reilusti taajamien ulkopuolella oleva alue, josta usein käytetään nimitystä syrjäinen maaseutu, on lähes täysin riippuvainen alkutuotannosta sekä paikka paikoin matkailusta.

Lähitulevaisuudessa perinteisten elinkeinojen tilanne näyttää melko hyvältä. Elintarvikkeille on tasaisen varma kysyntä, puun kysyntä jopa kasvaa. Toimintojen tuottavuuden väistämättä kasvaessa näiden toimialojen työllistävä vaikutus ei kuitenkaan lisäänny ainakaan pitkällä tähtäimellä. Tästä syystä syrjäisimmät seudut todennäköisesti autioituvat edelleen. On myös mahdollista, että työvoimaa tulee ulkomailta nykyistä enemmän ko. elinkeinojen sesonkiluonteisiin töihin.

Uutta teollista tuotantoa Suomeen näyttää syntyvän aika vähän, ja maaseudulle ilmeisesti vielä vähemmän kuin isompiin taajamiin. Teollisuuden kilpailukyvystä huolehtiminen sekä sen parantaminen on kuitenkin erittäin tärkeää pitkälle tulevaisuuteen.

Palvelujen digitalisaation on uskottu lisäävän maaseudun elinkelpoisuuden mahdollisuuksia. Osittain näin voi käydäkin, koska niin sanottu etätyö on pikku hiljaa lisääntymässä. Digitalisaatio on kuitenkin ilmiönä siinä mielessä aika ristiriitainen, että siihen liittyvä sisältöjen kehittäminen ja luominen näyttää vievän ihmisiä isoihin keskittymiin jopa vauhdikkaammin kuin teollistuminen aikanaan, vaikka digitaalisten palveluiden tuottaminen on periaatteessa ajasta ja paikasta riippumatonta. Ehdoton edellytys digitalisaatiosta hyötymiselle on tietenkin se, että tarvittava tekninen infrastruktuuri on vähintään samalla tasolla kuin muuallakin, mieluiten selvästi parempi.

Etelä-Savon matkailun kehittyminen on eniten kiinni omasta osaamisesta. Tarjottavan kokonaispalvelun on oltava aidosti kilpailukykyinen, markkinoinnissa ja myynnissä on onnistuttava. Matkailun perusvahvuudet ovat Etelä-Savossa ilmeiset; tärkeimpinä ympäristö ylipäänsä, järviluonto sekä muutamat jo vakiintuneet tapahtumat. Onnistuminen koko ajan kiristyvässä kilpailussa vaatii kuitenkin nykyistä parempaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä systemaattista panostusta yleiseen näkyvyyteen ja mielikuvaan.

Edellä mainittujen lisäksi yksi tärkeimmistä tekijöistä Etelä-Savon maaseudun elinkeinojen menestymiselle on tulevaisuudessa se, että Etelä-Savon taajamat kukoistavat. Merkittävin osa palvelujen kysynnästä on jatkossakin luonteeltaan paikallista. Sen takia taajamien näivettyminen johtaa väistämättä myös ympäröivän maaseudun näivettymiseen. Vastakkainasettelu ”maaseudun” ja ”kaupunkien” välillä on tämän vuoksi turhaa, jopa vaarallista; yhteinen etu on kaikkien etu.

Maailma ympärillämme muuttuu koko ajan, joidenkin mielestä jopa koko ajan kiihtyvällä vauhdilla. Siksi tulevaisuuden pohtiminen ja ennakoiminen eivät saa jäädä pelkästään nykyisiin toimialoihin ja toimintatapoihin kohdistuvaksi. Aivan uusille ideoille pitää antaa tilaa kokeiluun ja käyttöönottoon. Samoin pitää huolehtia siitä, että kilpailu toimii myös paikallisella tasolla. Staattinen kilpailutilanne ei edistä erilaisten uudistusten läpimenoa tai käyttöönottoa, pahimmillaan se vähintään hidastaa uudistumista. Lopuksi on hyvä muistaa, että epäonnistumisia kannattaa yrittää välttää, mutta ei pelätä liikaa.

Kirjoittaja on Juha Pulliainen, joka toimii Etelä-Savon ELY-keskuksessa Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen johtajana.

Onnistuneet messut Savon Pariisissa

Joroisten 4H-yhdistys järjesti Joroisissa lentoasemalla Elävä maaseutu-messut. Messut olivat jatkoa vuonna 1958 järjestetylle maatalousnäyttelylle. Messukutsuun oli vastannut lukuisia maa- ja metsätalouden toimijoita. Asiapitoisen tarjonnan lisäksi esittelypisteiltä sai myös ostaa tuotteita kotiin vietäväksi.

Messuohjelmassa oli huomioitu erityisesti lapset ja lapsiperheet. Tarjolla oli musiikkia ja kädentaitoja. Myös erilaiset maa-ja metsätalouden koneet kiinnostivat messuvieraita. Lisäksi Varkauden lentokerho järjesti tutustumislentoja sekä esitteli lentokalustoa.

Joroisten 4H-järjesti myös Zetor-taitoajokilpailun. Kilpailuun osallistuivat MTK Joroisten, Stora Enson , Joroisten kunnan sekä Joroisten 4H:n kaksihenkiset joukkueet. Tässäpä vielä kisojen kunniataulukko:

Zetor-traktorinajokilpailu

1. Jaakko Kuronen ja Vili-Markus Sikanen, aika 3 min 18 sec.
2. Teemu Suhonen ja Tommi Naukkarinen, aika 3 min 46 sec.
3. Esko Laitinen ja Antti Ihalainen, aika 4 min.
4. Juha Intke ja Kati Pirhonen, aika 5 min 28 sec.

Onko maaseudulla tulevaisuutta ?

Messuilla kutsuvieraana ollut kansanedustaja ja maanviljelijä Jari Leppä oli erityisen tyytyväinen Joroisissa järjestettyihin messuihin.– Maaseutu tarjoaa mahdollisuuksia, joita Suomella ei ole varaa jättää käyttämättä.Yksi tällainen mahdollisuus on biotalous, jonka perusteet tulevat maaseudulta. Tähän mennessä Suomella ollut fossiilitaloudessa matkustajan rooli, joka olisi saatava muutettua kuskin rooliksi.

– Täällä on Euroopan suurimmat metsävarat ja valtavat mahdollisuudet. Puussa on samat hiilikomponentit, mitä öljyssä on, MTK- Joroinen puheenjohtaja Kimmo Ihalainen kommentoi.

Omassa puheenvuorossaan Kimmo Ihalainen kertoi ihmetelleensä pienenä poikana kun postinkantajana toiminut Airi-täti kävi joka päivä Italiassa. Joroisista löytyy myös Monaco ja Vatikaani. Puhessaan hän toi esiin Joroisten hyviä puolia: monipuolista elinkeinoelämää, palveluita ja sijaintia
– Ilmasto täällä vastaa Forssan korkeutta ja täällä on maakunnan parhaat pellot, vain tiedon valtatie puuttuu. Valokuituyhteyden saaminen Joroisiin on tärkeää niin yritysten kuin yksityistalouksienkin kannalta. Päätös asiasta on kunnan omissa käsissä, Ihalainen totesi.

Maaseutupäällikkö Sirpa Leväinen kertoi Joroisten tämän hetkiset kuulumiset. Viime vuoden tilastojen mukaan Joroisten maasta on 0,3 prosenttia viljeltyä maata, peltoa on lähes 7000 hehtaaria. Maatiloja on noin 170. Täällä viljellään suhteellisen paljon kiinankaalia, punakaalia, rapeakeräsalaattia ja kurpitsaa. Suhteessa paljon täällä myös tuotetaan valkokaalia, palsternakkaa, mansikkaa ja kuminaa. Lypsykarjatiloja täällä oli 29 ja näillä lehmiä keskimäärin 30 tilaa kohden. Maitoa tuotetaan yhteensä 6,5 miljoonaa litraa.

Tämän jälkeen Eero Immonen muisteli millaista ohjelmaa oli ollut edellisessä maatalousnäyttelyssä, jolloin hän itse oli ollut vasta 14-vuotias. Messut jatkuivat muulla ohjelmalla ja myöhemmin päivällä vieraili vielä kansanedustaja Hanna Kosonen, jota messujen juontaja Iiris”Eloveena” Salmela haastatteli.

Järjestäjä

Messujen vastuullinen järjestäjä oli Joroisten 4H-yhdistys. Toiminnanjohtaja Kati Pirhonen toimi messupäällikkönä ja vastasi messujärjestelyistä. Messut toivat yhteen paikkakunnan eri toimijoita ja loi myös yhteishenkeä Joroisiin. Kati on tyytyväinen kävijämäärään. – Tämä on houkutellut Joroisten ulkopuolelta ihmisiä ja lentokenttä on hyvä saada hyötykäyttöön.  Lippuja myytiin messuille 711, jonka päälle tulevat vielä näytteilleasettajat ja kutsuvieraat. Yhteensä alueella oli noin 850 ihmistä.

Messut vaativat paljon työtä mutta vastavuoroisesti ne myös antoivat paljon. Kaikkea hyötyä ei voi rahassa mitata. Uusien yhteistyökumppanien löytyminen ja verkostoituminen ovat tärkeitä myös 4H-yhdistykselle. Monelle tuli ehkä positiivisena yllätyksenä mitä meillä osataan tehdä.

Tulevaisuus

Joroinen elää ja hengittää maa-ja metsätaloudesta. Tästä on hyvä ponnistaa. Messut on hyvä areena tuoda esiin maaseudun toimijoille tärkeitä asioita. Lisäksi moni pieni toimija saa näkyvyyttä ja mahdollisuuden luoda yhteyksiä. Toivon seudun yrityksiltä rohkeutta lähteä messuille mukaan esille. Näkisin että messuilla on tarvetta jatkossakin ja ne onkin päätetty järjestää uudestaan vuonna 2017.

Videokooste messuista:

https://youtu.be/zR-XqvLRqX8

Tekstin kirjoittaja ja lisätiedot:

Kati Pirhonen

Toiminnanjohtaja

Joroisten 4H-yhdistys ry

Koskentie 4,79600 Joroinen
joroinen@4h.fi

050 546 5335

Lisätietoa meistä:

www.joroinen.4h.fi
www.facebook.com/Joroisten-4H-yhdistys-ry-207631105951160

www.youtube.com/channel/UCX_mhiWuD3QKxPCwK8ovx2g

Tunnelmia kampanjatilaisuuksista eri puolilta Suomea

Maaseutuohjelman toimijat ovat vieneet kampanjaviestiä eteenpäin lukuisissa tapahtumissa kesän aikana. Tässä muutamia tapahtumia, joissa kampanja on näkynyt.

Millainen sinun maaseutusi on?

Kaakkois- ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset markkinoivat maaseutuohjelman mahdollisuuksia 5.–7.6.2015 Kouvolassa järjestetyillä Erä- ja vapaa-aikamessuilla.

Pop-up Pohjanmaassa myös Leader-hankkeita esillä

Pohjanmaan Leader-ryhmät esittelivät maaseutuohjelman tukemia hankkeita ja yrityksiä sekä ohjelman mahdollisuuksia osana Pop-up Pohjanmaa -tapahtumaa 11.–13.6.2015 Helsingissä.

Päivitä maaseutusi -teltta täyttyi Farmari-messuväestä

Joensuussa 2.–4.7.2015 järjestetyssä Farmari-maaseutunäyttelyssä messuvieraat pääsivät tutustumaan maaseutuohjelmaan paikallisten ja valtakunnallisten toimijoiden yhteisessä Päivitä maaseutusi -teltassa. Teltassa oli mahdollisuus kuvauttaa itsensä mielikuvituksellisessa maaseutuympäristössä, mikä houkuttikin kuvattavia jonoksi asti.

Maaseutu kiinnosti Pori Jazz -kävijöitä

Päivitä maaseutusi -kampanja, maaseutuohjelma ja erityisesti yritystuet olivat esillä myös Pori Jazzeilla heinäkuussa. Kampanjateltta kuvauttamispisteineen sijaitsi Jazzkadulla ja kiinnosti tuhansia ihmisiä.

Lue lisää kampanjasta:

http://www.maaseutukuriiri.fi/ajankohtaista/?issue=179

Lisätiedot:
Sinikka Torssonen
Verkostotiedottaja I Communications officer
sinikka.torssonen@maaseutu.fi
Puh. 040 550 5085 / 0295 312452
Maaseutuverkostopalvelut I Maaseutuvirasto
Rural Network Support Unit of Finland I The Agency for Rural Affairs
PL 405, 60101 Seinäjoki
www.maaseutu.fi I Landbygds.fi I Rural.fi
Facebook I YouTube I Twitter

Päivitä maaseutusi: www.paivitamaaseutusi.fi