Maaseutuohjelman toteutuksen tilannekatsaus Etelä-Savossa

Maaseudun kehittämisohjelmassa 2014–2020 on tukihakemuksiin liittyvä päätöksenteko saatu liikkeelle, mutta tukien maksatus antaa vielä eräiltä osin odottaa.  Kehittämishankkeita on nyt haettu Etelä-Savossa ennätysmäärä ja osa niistä on saanut rahoituspäätöksenkin.  Ohjelman Hyrrä-tietojärjestelmän viivästymisestä johtuen osa tukipäätöksistä on jouduttu tekemään paperilla ja vanhoja järjestelmiä hyödyntäen.

Taloudellisista suhdanteista johtuen yritysrahoitusta on haettu normaalia vähemmän. Tämä on mahdollistanut ohjelman varojen käytön enempi kehittämishankkeisiin. Maatalouden aloitus- ja investointitukien osalta ohjelmakauden vaihdoksesta ei ollut juurikaan haittaa, sillä ensimmäisen vuoden tuet voitiin hoitaa kansallisella rahoituksella.  Myös Hyrrä-järjestelmä on saatu käyntiin maatalouden tuissa muita tukia aikaisemmin.

Maatalouden rahoitus

Maatalouden investointitukihakemuksia tuli kahdella alkuvuoden valintajaksolla yhteensä 39 kpl. Näihin on avustusta arvioitu käytettävän 2,2 milj. euroa ja korkotukilainaa 1,8 milj. euroa. Tämän lisäksi oli kahdeksan nuorten viljelijöiden aloitustukihakemusta. Hakemusten määrää voidaan pitää verraten hyvänä. Uusia lypsykarjanavetoiden rakentamisia on kaksi kappaletta ja merkittäviä laajennuksia myös kaksi kappaletta. Lisäksi on kolme merkittävää lypsykarjarakennuksen peruskorjausinvestointia. Navetoiden koko on investoinnin jälkeen yli 40 lehmäpaikkaa. Yli sadan lehmän navettainvestointeja ei alkuvuoden hauissa ole ilmennyt.

Nuorkarjan rakennusinvestointeja on haettu muutamalle tilalle, joissa laajennuksen eläinmäärä vaihtelee 110 ja 170 välillä. Rakennusinvestointien sijaan tiloilla on haettu tukea lähinnä pienempimuotoisiin investointeihin kuten salaojituksiin, joita on viisi hanketta, rehuvarastojen laajennuksiin, työympäristön parannuksiin ja eläinten hyvinvointiin.

Maatalouden rakennetuissa on jatkuva haku, mutta hakemusten valintajaksoja on neljä vuodessa. Alkuvuodesta ELY-keskukseen tulleet investointitukia koskevat hakemukset ratkaistaan 20.5. mennessä ja kevään valintajakson hakemukset 17.6. mennessä. Maatalouden tukihakemusten osalta sähköinen Hyrrä-järjestelmä on ollut käytössä jo vuoden alusta, mutta epävarmuuksista johtuen yli puolet hakemuksista tuli kuitenkin paperisina. Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen toimivat Hyrrän kautta.

Maatilojen Neuvo2020-palvelu

Maatilojen neuvontaan liittyviä Neuvo2020-palvelun tukia maksettiin vuonna 2015 yhteensä 452 kpl. Kuluvana vuonna neuvontatoimenpiteen tukia on haettu noin 300 kpl, mikä heijastaa alueen viljelijöiden aktiivisuutta tilojen kehittämissuunnitelmissa ja voi realisoitua myöhemmin myös investoinneiksi.

Etelä-Savon ProAgrian mukaan Neuvo-toimenpiteessä oli viimevuonna suosituin ympäristöosio, seuraavaksi tuotantoeläinten hyvinvointi, luonnonmukainen tuotanto sekä kasvinsuojelu ja energian käytön tehostaminen. Neuvo2020-palveluista viljelijä maksaa ainoastaan arvonlisäveron. Viljelijä voi käyttää neuvontatukea 3 500 euroon asti ohjelmakauden aikana. Keskimääräinen tukikorvaus neuvontakäyntiä kohden on noin 250–300 euroa.

Yritystuet

Yritystukia on haettu Etelä-Savossa aiempia vuosia niukemmin. Käynnissä olevan ohjelmakauden aikana maaseutuohjelmassa on myönnetty rahoitusta yhteensä 19 yritystukihakemukseen, joihin on käytetty EU:n osarahoitteista tukea 1,6 milj. euroa. Yritystuet päätetään kahden kuukauden valintajaksoissa. Yritystukien hakeminen on mahdollista Hyrrän kautta, mutta tuki- ja maksupäätökset tehdään paperilla. Yritystuet maksetaan vanhan tukisovelluksen kautta toistaiseksi.

Myönteisen päätöksen saaneista yritystuista 15 kpl on investointien tukemista, 3 kpl perustamistukea ja yksi toteutettavuus tutkimus. Noin puolet investoinneista on matkailuun liittyviä hankkeita. Myös elintarvikkeiden jalostamiseen liittyi useita hankkeita. Investoinneissa on tavoitteena 34 uutta työpaikkaa ja yli viiden miljoonan liikevaihdon kasvu. Perustamistuessa on kyse 10 uudesta työpaikasta ja vajaan kahden miljoonan liikevaihdon kasvusta. Suurin osa tuen saajista sijaitsee harvaan asutulla tai ydinmaaseudulla.

Kehittämishankkeiden rahoitus

Elinkeinojen kehittämiseen on haettu tukia Etelä-Savossa maaseutuohjelmasta ennätyksellisen vilkkaasti. Päätökseen asti on edennyt toistaiseksi 21 hanketta, joihin on käytetty yhteensä n. 3,2 milj. euroa tukirahoitusta. Näistä Etelä-Savosta haettuja alueiden välisiä hankkeita on 3 kpl. Lisäksi muista ELY-keskuksista haettuihin kahteen alueiden väliseen hankkeeseen on annettu myönteinen rahoituslausunto yhteensä noin 0,1 milj. euroa. Hanketukien päätökset tehtiin toukokuun puoleen väliin saakka paperilla. Sen jälkeen hankepäätöksiä on päästy tekemään sähköisesti Hyrrä-järjestelmän kautta. Maksatuksia voitaneen hakea sähköisesti kesällä.

Alueellisia ja alueiden välisiä hankehakemuksia on tällä ohjelmakaudella tullut Etelä-Savon ELY-keskuksessa vireille runsaat 40 kpl. Rahoitusta hankkeisiin ja yritystukiin on haettu yhteensä yli 17 miljoonaa euroa, Niihin käytössä oleva myöntövaltuus on vajaa 13 miljoonaa euroa. Yritystukien vähemmästä kysynnästä johtuen rahoitus painottuu ohjelmakauden alkupuolella hankkeisiin. Hankkeet pisteytetään valintajaksoittain valintakriteerien mukaan. Valintamenettelyssä heikoiten menestyneet hankkeet tulevat saamaan hylkäävän päätöksen tai hakija peruu hakemuksensa. Useimpien myönteisestikin päätösvalmistelussa etenevien hankkeiden hankesuunnitelmia ovat hakijat vielä valmistelun aikana tarkentaneet ja haettua tukimäärää on alennettu.

Tähän mennessä päätöksen saaneet hankkeet kohdentuvat Etelä-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman mukaisesti maa- ja metsätalouden sekä maaseudun yritystoiminnan monipuolistamiseen ja kehittämiseen. Kestävän kehityksen edistäminen on huomioitu joko suoraan tai välillisesti. Myös digitalisaation hyödyntäminen eri muodoissaan tulee rahoitetuissa hankkeissa hyvin esiin.

Leader-ryhmien yritys- ja hanketuet

Leader-ryhmien toiminta ehti käydä jo varsin ongelmalliseksi toimintarahan maksatusten viipyessä ja kuntarahan käydessä vähiin. Tilanteeseen on saatu parannusta kevään aikana, kun toimintarahasta on voitu tehdä paperilla päätöksiä ja näin varmentaa Leader-ryhmien toiminta. Toimintarahan maksatuksia joudutaan vieläkin odottamaan. Etelä-Savossa toimii kolme Leader-ryhmää: Piällysmies ry Savonlinnan seudulla, Veej’jakaja ry Mikkelin seudulla ja Rajupusu Leader ry maakunnan keskiosissa.

Leader-kehittämishankkeita on päätetty tähän mennessä noin 20 kpl ja yrityshankkeita 5 kpl.  EU:n ja valtion tuki näihin on noin 0,7 milj. euroa ja kuntien rahoitus 0,1 milj. euroa. Leader-ryhmien hanke- ja yritystukien päätökset tehdään Hyrrä-järjestelmässä ELY-keskuksissa. Hankehakemuksissa on esitetty yllättävän paljon talkootyönä tehtävää omarahoitusosuutta. Talkootöiden selvittäminen hidastaa hankkeiden käsittelyä, sillä kaikki esitetyt talkootyöt eivät kaikilta osin kuulu hyväksyttäviin kustannuksiin.

Kosteikkoja ja perinnebiotooppeja koskevat tuet haettava tänä vuonna

Kosteikkojen perustamiseen sekä luonnonlaidunten ja perinnebiotooppien kunnostamiseen tällä ohjelmakaudella käytettävissä olevat varat ovat vähissä. Siksi tukea näiden ei-tuotannollisten investointien toteuttamiseen olisi syytä hakea viimeistään tänä vuonna.  Tuen ehtona on muiden muassa, että investointikohteesta tehdään perustamisen jälkeen viisivuotinen ympäristösopimus. Tämän vuoden ei-tuotannollisten investointien haku on käynnissä ja päättyy 15.6.2016. Ei-tuotannollisen investoinnin tukea voidaan hakea lomakkeella 195 (kosteikot) tai 196 (luonnonlaitumet ja perinnebiotoopit) ELY-keskuksesta.

Viljelijätukien haku päättyy 15.6.

Kevään viljelijätukihaun yhteydessä haetaan muiden muassa luonnonhaittakorvaus, ympäristötuet, perustuki ja viherryttämistuki, pohjoinen hehtaarituki, nuorten viljelijöiden tuet, peltokasvipalkkiot, luomutuotannon korvaukset sekä eräät sika- ja siipikarjan tuet. Viljelijät ovat voineet täyttää kevään päätukihakemustaan sähköisessä Vipu-palvelussa 9.5. lähtien.  Päätukihakuun kuuluu myös eläinten hyvinvointikorvauksen maksut, jotka tänä vuonna tulee poikkeuksellisesti hakea paperilomakkeella 409. Päätukihaun hakemusten lähetysmahdollisuus on auki kolme viikkoa. Päätukihaku päättyy 15.6.

Hakemuksia voidaan lähettää 26.5. alkaen, jolloin myös Vipuneuvojan uusimmat tarkisteet ovat käytettävissä. Vipuneuvojan tarkisteiden avulla viljelijä pystyy varmistamaan ennen tukihakemuksen lähettämistä, että hakemuksen tiedot ovat oikein. Eri aikaan tapahtuva hakemuksen täyttö ja lopullinen lähetys varmistaa, että hakemusten virheet ja puutteet saadaan minimoitua. Viljelijöitä on opastettu tekemään peruslohkomuutokset hyvissä ajoin ennen tukihakemuksen lähettämistä, jotta kunnat ehtivät käsittelemään ne tukien hakua varten. Tällöin myös Vipuneuvojan tarkisteet toimivat oikein.
Pääosa ympäristösopimuksista on haettavissa tänä keväänä. Tänä vuonna voidaan hakea seuraavia uusia ympäristösopimuksia: Kosteikkojen hoito, maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito, alkuperäisrotujen kasvattaminen ja alkuperäiskasvien ylläpitosopimus. Sopimushakemus tulee palauttaa päätukihaun yhteydessä ELY-keskukseen viimeistään 15.6. 

Viljelijätukiin liittyvät lomakkeet löytyvät osoitteesta www.suomi.fi/lomakkeet. Lisätietoa viljelijätuista kuten myös maaseutuohjelman mukaisista muista tuista löytyy osoitteessa www.mavi.fi.

Uusien luomusitoumusten antaminen on mahdollista

Tänä keväänä voidaan hakea uutta luonnonmukaisen tuotannon sitoumusta lomakkeella 215. Sitoumukselle voidaan hyväksyä kaikki korvauskelpoiset lohkot sekä korvauskelpoiseksi tänä vuonna haettavat ja hyväksytyt lohkot. Vuonna 2015 annetuille sitoumuksille voidaan hakea lisäalojen liittämistä. Vanhalle sitoumukselle voidaan liittää enintään 5 hehtaaria korvauskelpoisia lohkoja, jotka eivät olleet luomusitoumuksella viime vuonna. Jos uusia lohkoja on enemmän kuin 5 hehtaaria, hakija voi antaa uuden sitoumuksen. Viime vuonna luomusitoumuksella olleita lohkoja voidaan liittää luomusitoumukselle rajoituksetta.

Toisen tilan luomusitoumukselta hallintaan siirtyvät korvauskelpoiset lohkot liitetään viime vuonna annetulle luomusitoumukselle automaattisesti, eikä alan ilmoittaminen lomakkeella 215 ole välttämätöntä. Jos viljelijä ei halua, että lohkot liitetään sitoumukselle, siitä on tehtävä ilmoitus ELY-keskukseen vapaamuotoisesti tai lomakkeella 215. Lomakkeella 215 ilmoitetaan luomusitoumukselle haetut korvauskelpoiset lohkot, jotka eivät olleet sitoumuksella vuonna 2015.

Peltoalavalvonnat käynnistyvät kesäkuussa

Maatalouden tukivalvonnoissa lopetellaan vuoden 2015 tukiin ja korvauksiin liittyviä tarkastuksia. Maastokäyntejä edellyttävät kasvipeitteisyysvalvonnat saatiin tehtyä määräaikaan 15.5. mennessä.  Tukijärjestelmässä tehtävät ympäristökorvauksien lannoitusvalvonnat valmistuvat kesäkuun alkuun mennessä. Lisäksi on joitakin yksittäisiä ristiintarkastuksia ennen 15.6. tehtävänä. Ristiintarkastuksissa verrataan otostiloilta ilmakuvien perusteella digitoitua peltoalaa viljelijän ilmoittamaan alaan.

Peltoalavalvonnat voidaan aloittaa heti päätukihaun päätyttyä 15.6. Valvonnat kohdistuvat Etelä-Savossa noin 150 tilalle. Valvonnat kohdistuvat Maaseutuviraston poimimaan satunnais- ja riskiperusteiseen otokseen, joka kattaa 5 % alueen aktiivitiloista. Eläinvalvontoja tehdään läpi vuoden pääosin Mavin otostiloilla.

Peltoalavalvonnat on saatava valmiiksi 15.11. mennessä. Niitä varten on palkattu joka kesä useita määräaikaisia tarkastajia vakinaisten lisäksi. Peltolohkojen mittaus tehdään gps-laitteiden avulla. Tänä vuonna tulee koekäyttöön Etelä-Savossa kaksi maastotallenninta, sillä ensivuonna valvonnoissa on tarkoitus siirtyä suoraan tilalta tapahtuvaan sähköiseen kirjaamiseen. Sähköisen kirjaamisen tavoitteina on muiden muassa valvontaprosessin nopeuttaminen ja valvontapöytäkirjojen laadinnan helpottuminen. Valvontapaperien postitus- ja arkistointitehtävien sähköistymisen myötä viljelijän odotetaan saavan nopeampaa ja parempaa palvelua valvonta-asioissa.

Blogikirjoitelman laadintaan ovat osallistuneet Etelä-Savon ELY-keskuksessa:

Maija Puurunen, yksikön päällikkö

Outi Kaihola, yritysasiantuntija

Hannu Korhonen, maaseutuasiantuntija

Jukka Kotro, yritysasiantuntija

Kaija Siikavirta, maaseutuasiantuntija

Ossi Tuuliainen, johtava asiantuntija

Mikko Ukkonen, maaseutuasiantuntija

Ritva Vaittinen, johtava asiantuntija

Byrokratian purku -selvityksen päätösseminaari - Mistä tulee luopua?

Muistioblogi, Maija Puurunen, Etelä-Savon ELY-keskus

Byrokratian purku -selvityksen päätösseminaari

Mistä tulee luopua?

Kohtuuttomista sanktioista maatalouden tukivalvontojen seurauksena, EU-lainsäädännön ylittävistä kansallisista vaatimuksista, liiallisesta asioiden dokumentoinnista, päällekkäisyyksistä tarkastuksissa ja asiakirjoissa, nykyisenkaltaisista täydentävistä ehdoista ja monista muista viljelijöiden tehtäväksi kasautuneista, ahdistavaksi koetuista toimistotöistä tulee luopua.

Eteläsavolaiset tuottajat päättivät tehdä selvityksen maatiloille tänä päivänä kerääntyneestä byrokratiasta ja kuinka siitä voitaisiin edes osin päästä eroon. Tuottajien, neuvonnan asiantuntijoiden ja viranomaisten yhteisen työpajatyöskentelyn tuloksena syntyneet lukuisat kehittämisehdotukset koottiin raporttiin, joka luovutettiin 25.4.2016 Mikkelissä pidetyssä seminaarissa maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikaiselle. Ministeri totesi, että keskeisenä tavoitteena hallitusohjelmassa on turhan sääntelyn purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen. ”Kaikkea ei varmasti voida toteuttaa, mutta suurella vakavuudella otamme selvitystyön vastaan.”

Maatalouden kannattavuuskriisiin liittyen ministeri Kimmo Tiilikainen näki maatalouden byrokratian purkamisen mahdollisuutena vähentää viljelijöiden työtunteja toimistotöissä, jolloin viljelijöillä jää enemmän aikaa itse tuotantoon. Ensin tulee purkaa kotikutoiset säädökset turhilta osin ja sitten voidaan vaikuttamaa komission päätösvallassa oleviin. Vaikeimmin muutettavissa ovat eri EU-maiden yksimielisyyttä edellyttävät säädökset.

Selvityksessä kritisoitiin vähäisistäkin rikkeistä kohtuuttomiksi muodostuvia koko tilan tukipottiin kohdistuvia vähennyksiä ja vaadittiin sanktioinnissa kotieläin- ja kasvinviljelypuolen erottamista toisistaan.

Tähän liittyen ministeri Tiilikainen viittasi parhaillaan komission käsittelyssä olevaan säädösmuutokseen, jossa eläinmäärään perustuvaa tukea maksettaisiin vain niiltä päiviltä, kun eläin on rekisteriin merkittynä, eikä puuttuvasta eläimestä rangaistaisi enää suhteessa koko tilan tukipottiin.  Peltopinta-alojen jatkuvaan mittaamiseen liittyen liian tiukat rajat mittaustulosten poikkeamisissa aiheuttavat myös turhaa sanktiointia varsinkin Etelä-Savolle tyypillisillä epämääräisen muotoisilla peltolohkoilla.

Ministeri Tiilikainen oli tyytyväinen maatalouden tukien käsittelyn sähköistymiseen, 86 % tukihakemuksista jätettiin viime vuonna sähköisenä. Digitalisointi luo mahdollisuudet hallinnon keventämiselle ja sujuvoittamiselle. Tukijärjestelmässä on pyritty turvaamaan viljelijöiden tasavertainen asema. -Tuloksena maataloudessa on 200 eri tukea tai tukivariaatiota, joiden yhteensovittaminen kovin yksinkertaiseksi järjestelmäksi on mahdotonta.

”Tältä pohjalta”

Lainsäätäjän näkökulmasta maatalouden kasvavaan byrokratiaan oli seminaarissa vastaamassa maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Leppä, joka itsekin on maidontuottaja. Leppä piti viljelijöiden, neuvonnan ja hallinnon yhteistyönä syntynyttä selvitystä ainutlaatuisena. Samalla hän muistutti hallinnon perustehtävistä oikeusturvan ja kansalaisten luottamuksen ylläpitäjänä. – Lisäksi hallinnolla on tehtävä myös mahdollistajana. Hallinto ei saa vieraantua kansalaisten arjesta.

Leppä painotti, että maatalouden tehtävä on ruoan tuotanto. Samalla hän kritisoi EU:sta tulevaa periaatetta, jonka mukaan viljelijä yksin vastaa ja kantaa seuraamukset. Sanktioiden kumuloitumisen tilan tukipottiin Leppä näki viljelijän oikeusturvaa loukkaavana. Tähän on ministeriössä haettu komissiolta parannusta. Sähköiset tietojärjestelmät mahdollistavat hallinnon keventämisen. –Liikenteessä säännöt on osattava ulkoa, mutta maatalouden tukijärjestelmässä tulee riittää kun tietää, mistä tieto löytyy. 

Kun viljelijöiltä vaaditaan äärimmäistä tarkkuutta säädösten noudattamisessa, niin hallinnolta tulee voida vaatia samaa. Viljelijänä ja kansanedustajana Leppä esitti tiukan vaatimuksen: Hallinnon on pystyttävä parempaan, tukimaksut on saatava viljelijöiden tileille aikanaan. Näin hän myös uskoi jatkossa tapahtuvan. 

”Valvojasta valmentajaksi”

Maaseudun Tulevaisuuden toimituspäällikkö Jussi Martikaisen johtamassa paneelikeskustelussa olivat yleisökysymyksiin vastaamassa ministeri Kimmo Tiilikaisen ja edustaja Jari Lepän lisäksi Maaseutuviraston (Mavi) valvontaosaston johtaja Jukka Pekonniemi ja Elintarvikeviraston (Evira) valvontaosaston johtaja Maria Teirikko sekä viljelijöiden edustajana maidontuottaja Juha Paajanen Savonlinnasta.

Paneelissa korostuivat suomalaisen maatalouden tukijärjestelmän monimutkaisuus ja sen edellyttämän lainsäädännön laajuus. Osalla säädöksistä on haluttu turvata viljelijöiden tasavertaisuus tuensaajina, osalla kuluttajille laadukkaat elintarvikkeet. Turhan byrokratian purkaminen tulee tehdä säädös ja päätös kerrallaan. Viranomaisten yhteistyötä tulisi lisätä ja tietojärjestelmiä yksinkertaistaa. Turhasta tiedonkeruusta ja seurannasta tulee luopua.

Osastonjohtaja Maria Teirikko totesi, ettei elintarviketurvallisuutta voida saavuttaa valvonnalla, vaan se edellyttää elintarvikeketjun viranomaisten ja toimijoiden yhteistyötä ja ennen kaikkea toimijoiden omaa vastuuta toimintansa ja tuotteidensa turvallisuudesta. Päämäärät ovat yhteiset: ruoan turvallisuus ja elinkeinon kilpailukyky. Valvonnan tehtävän Teirikko näki yhä enemmän mahdollistajana ja valvonnan palveluammattina. Teirikko tiivisti valvontaan liittyvät Eviran tavoitteet ”valvojasta valmentajaksi”.

Ohjaavilla tahoilla on hallinnollista taakkaa kevennetty kohdistamalla valvontaa ensisijaisesti sinne, missä riskit ovat suurimmat, ja vähennetty sieltä, missä toiminta jo täyttää turvallisuuden ja lainsäädännön vaatimukset. Samalla Teirikko korosti lainsäädännön laadun ja selkeyden merkitystä: ”Selvää ei tarvitse tulkita”.  

Mavin valvontaosastolta ohjattavissa seurantamenettelyissä korostuvat EU:n säädökset. Valvontaosaston johtaja Jukka Pekonniemi kiitteli byrokratiaselvitystä erityisiesti siitä, että ongelmiin oli esitetty useita kehittämisehdotuksia. Moniin niistä tosin tarvitaan muutokset EU:n komissiolta asti. Peltoalojen mittaustarkkuuteen liittyen Pekonniemi totesi, että koska maatalouden tuet perustuvat suurelta osin peltoalaan, komissio vaatii 10 aarin tarkkuudella pinta-alojen mittauksia. Valvonnoilla varmennetaan tukien saanti EU:lta. Valvontojen määrä, 5 % tuensaajista, riippuu havaituista virheistä.

Maidontuottaja Juha Paajanen ihmetteli EU-säädösten tulkinnasta Suomessa. Selkeätkin EU-säädökset ovat liian usein kuorrutettu kansallisella pitemmälle viedyllä byrokraattisuudella. Suomalainen hallinto on kallista suhteessa tuotantoon.  Sähköisten järjestelmien tulee jo lähtökohtaisesti toimia, mutta edelleenkin liian usein viljelijä jää epävarmuuteen, tuliko tukihakemus oikein täytettyä ja menikö se perille.

Helsingin yliopiston Ruralia-insituutin johtaja Torsti Hyyryläinen totesi, että ylibyrokratisoituneen valtion merkkinä on se, että hallinto ei antaudu keskusteluun kansalaisten kanssa. Suomessa ei vielä olla tässä vaiheessa. Samalla Hyyryläinen perään kuulutti hallinnolta vastauksia nyt julkistetun selvityksen kysymyksiin.

Etelä-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen toi esille mahdollisuuden digiloikkaan, jossa tavoitteena on jokaisella oma asiointitili, myös viljelijöillä. Yksi tieto yhteen paikkaan tulee riittää. Digiloikan suunnittelun tulee lähteä asiakkaista ja sen tulee alkaa tästä ja nyt.

Lupaukset

Tilaisuudessa julkaistuun byrokratian purku –selvitykseen liittyen hallinnon edustajat lupasivat mm. seuraavia toimenpiteitä:

Ministeri Kimmo Tiilikainen totesi byrokratian purku –selvityksestä: ”Kaikkea ei varmasti voida toteuttaa, mutta suurella vakavuudella otamme selvitystyön vastaan.”

Kansanedustaja Jari Leppä totesi: ”Se, mitä kansallisesti voidaan tehdä turhan byrokratian purkamisessa, tehdään rivakasti ja vatuloimatta. Vaikutetaan myös koko politiikan ja hallinnon voimin komissioon näiden asioiden edistämiseksi.”

Eviran osastojohtaja Maria Teirikko toi esille viranomaisten tavoitteena asiakaslähtöisisen tietojärjestelmän, joka keskustelee eri toimijoiden kesken. Myös täydentävien ehtojen sovellusuudistus vuoteen 2020 mennessä on Evirassa tavoitteena. Reunaehtona toteutukselle on raha.

Mavin osastojohtaja Jukka Pekonniemi toteisi, että tukijärjestelmä tehdään tälle ohjelmakaudelle. Viljelijätukiin käytettävää Vipu-palvelua kehitetään toimimaan entistä paremmin.

Ministeri Kimmo Tiilikainen totesi lisäbudjettiehdotuksia tarkasteltavan toukokuun lopulla, jolloin myös valvonnan resurssitarpeet tulevat tarkasteluun. Sanktiointien kohtuuttomuuksiin liittyen ”yritetään EU:n suuntaan vielä rynkyttää”.

Byrokratian purku –selvitys saatavilla sähköisenä

Maatalouden byrokratian purku- selvitys on laadittu Etelä-Savon maaseutu ICT -hankkeen yhteydessä, joka on maaseutuohjelmasta rahoitettu EU:n osarahoitteinen hanke. Hankkeen toteuttajat ovat Etelä-Savon Koulutus Oy ja ProAgria Etelä-Savo ry. Byrokratian purku-selvityksen raportti julkaistaan sähköisenä www.maaseutukuriiri.fi – sivuilla, joka on Etelä-Savon maaseudun kehittämisohjelman tiedotushankkeen sivusto.

Lisätietoja: pekka.hakkinen@proagria.fi, p. 0400 381 432, annenykanen@suomi24.fi, p. 050 5871 509. mervi.ukkonen@proagria.fi, p. 040 7287 263 ja maija.puurunen@ely-keskus.fi, p. 029 502 4074.