Byrokratian purku -selvityksen päätösseminaari - Mistä tulee luopua?

Muistioblogi, Maija Puurunen, Etelä-Savon ELY-keskus

Byrokratian purku -selvityksen päätösseminaari

Mistä tulee luopua?

Kohtuuttomista sanktioista maatalouden tukivalvontojen seurauksena, EU-lainsäädännön ylittävistä kansallisista vaatimuksista, liiallisesta asioiden dokumentoinnista, päällekkäisyyksistä tarkastuksissa ja asiakirjoissa, nykyisenkaltaisista täydentävistä ehdoista ja monista muista viljelijöiden tehtäväksi kasautuneista, ahdistavaksi koetuista toimistotöistä tulee luopua.

Eteläsavolaiset tuottajat päättivät tehdä selvityksen maatiloille tänä päivänä kerääntyneestä byrokratiasta ja kuinka siitä voitaisiin edes osin päästä eroon. Tuottajien, neuvonnan asiantuntijoiden ja viranomaisten yhteisen työpajatyöskentelyn tuloksena syntyneet lukuisat kehittämisehdotukset koottiin raporttiin, joka luovutettiin 25.4.2016 Mikkelissä pidetyssä seminaarissa maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikaiselle. Ministeri totesi, että keskeisenä tavoitteena hallitusohjelmassa on turhan sääntelyn purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen. ”Kaikkea ei varmasti voida toteuttaa, mutta suurella vakavuudella otamme selvitystyön vastaan.”

Maatalouden kannattavuuskriisiin liittyen ministeri Kimmo Tiilikainen näki maatalouden byrokratian purkamisen mahdollisuutena vähentää viljelijöiden työtunteja toimistotöissä, jolloin viljelijöillä jää enemmän aikaa itse tuotantoon. Ensin tulee purkaa kotikutoiset säädökset turhilta osin ja sitten voidaan vaikuttamaa komission päätösvallassa oleviin. Vaikeimmin muutettavissa ovat eri EU-maiden yksimielisyyttä edellyttävät säädökset.

Selvityksessä kritisoitiin vähäisistäkin rikkeistä kohtuuttomiksi muodostuvia koko tilan tukipottiin kohdistuvia vähennyksiä ja vaadittiin sanktioinnissa kotieläin- ja kasvinviljelypuolen erottamista toisistaan.

Tähän liittyen ministeri Tiilikainen viittasi parhaillaan komission käsittelyssä olevaan säädösmuutokseen, jossa eläinmäärään perustuvaa tukea maksettaisiin vain niiltä päiviltä, kun eläin on rekisteriin merkittynä, eikä puuttuvasta eläimestä rangaistaisi enää suhteessa koko tilan tukipottiin.  Peltopinta-alojen jatkuvaan mittaamiseen liittyen liian tiukat rajat mittaustulosten poikkeamisissa aiheuttavat myös turhaa sanktiointia varsinkin Etelä-Savolle tyypillisillä epämääräisen muotoisilla peltolohkoilla.

Ministeri Tiilikainen oli tyytyväinen maatalouden tukien käsittelyn sähköistymiseen, 86 % tukihakemuksista jätettiin viime vuonna sähköisenä. Digitalisointi luo mahdollisuudet hallinnon keventämiselle ja sujuvoittamiselle. Tukijärjestelmässä on pyritty turvaamaan viljelijöiden tasavertainen asema. -Tuloksena maataloudessa on 200 eri tukea tai tukivariaatiota, joiden yhteensovittaminen kovin yksinkertaiseksi järjestelmäksi on mahdotonta.

”Tältä pohjalta”

Lainsäätäjän näkökulmasta maatalouden kasvavaan byrokratiaan oli seminaarissa vastaamassa maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Leppä, joka itsekin on maidontuottaja. Leppä piti viljelijöiden, neuvonnan ja hallinnon yhteistyönä syntynyttä selvitystä ainutlaatuisena. Samalla hän muistutti hallinnon perustehtävistä oikeusturvan ja kansalaisten luottamuksen ylläpitäjänä. – Lisäksi hallinnolla on tehtävä myös mahdollistajana. Hallinto ei saa vieraantua kansalaisten arjesta.

Leppä painotti, että maatalouden tehtävä on ruoan tuotanto. Samalla hän kritisoi EU:sta tulevaa periaatetta, jonka mukaan viljelijä yksin vastaa ja kantaa seuraamukset. Sanktioiden kumuloitumisen tilan tukipottiin Leppä näki viljelijän oikeusturvaa loukkaavana. Tähän on ministeriössä haettu komissiolta parannusta. Sähköiset tietojärjestelmät mahdollistavat hallinnon keventämisen. –Liikenteessä säännöt on osattava ulkoa, mutta maatalouden tukijärjestelmässä tulee riittää kun tietää, mistä tieto löytyy. 

Kun viljelijöiltä vaaditaan äärimmäistä tarkkuutta säädösten noudattamisessa, niin hallinnolta tulee voida vaatia samaa. Viljelijänä ja kansanedustajana Leppä esitti tiukan vaatimuksen: Hallinnon on pystyttävä parempaan, tukimaksut on saatava viljelijöiden tileille aikanaan. Näin hän myös uskoi jatkossa tapahtuvan. 

”Valvojasta valmentajaksi”

Maaseudun Tulevaisuuden toimituspäällikkö Jussi Martikaisen johtamassa paneelikeskustelussa olivat yleisökysymyksiin vastaamassa ministeri Kimmo Tiilikaisen ja edustaja Jari Lepän lisäksi Maaseutuviraston (Mavi) valvontaosaston johtaja Jukka Pekonniemi ja Elintarvikeviraston (Evira) valvontaosaston johtaja Maria Teirikko sekä viljelijöiden edustajana maidontuottaja Juha Paajanen Savonlinnasta.

Paneelissa korostuivat suomalaisen maatalouden tukijärjestelmän monimutkaisuus ja sen edellyttämän lainsäädännön laajuus. Osalla säädöksistä on haluttu turvata viljelijöiden tasavertaisuus tuensaajina, osalla kuluttajille laadukkaat elintarvikkeet. Turhan byrokratian purkaminen tulee tehdä säädös ja päätös kerrallaan. Viranomaisten yhteistyötä tulisi lisätä ja tietojärjestelmiä yksinkertaistaa. Turhasta tiedonkeruusta ja seurannasta tulee luopua.

Osastonjohtaja Maria Teirikko totesi, ettei elintarviketurvallisuutta voida saavuttaa valvonnalla, vaan se edellyttää elintarvikeketjun viranomaisten ja toimijoiden yhteistyötä ja ennen kaikkea toimijoiden omaa vastuuta toimintansa ja tuotteidensa turvallisuudesta. Päämäärät ovat yhteiset: ruoan turvallisuus ja elinkeinon kilpailukyky. Valvonnan tehtävän Teirikko näki yhä enemmän mahdollistajana ja valvonnan palveluammattina. Teirikko tiivisti valvontaan liittyvät Eviran tavoitteet ”valvojasta valmentajaksi”.

Ohjaavilla tahoilla on hallinnollista taakkaa kevennetty kohdistamalla valvontaa ensisijaisesti sinne, missä riskit ovat suurimmat, ja vähennetty sieltä, missä toiminta jo täyttää turvallisuuden ja lainsäädännön vaatimukset. Samalla Teirikko korosti lainsäädännön laadun ja selkeyden merkitystä: ”Selvää ei tarvitse tulkita”.  

Mavin valvontaosastolta ohjattavissa seurantamenettelyissä korostuvat EU:n säädökset. Valvontaosaston johtaja Jukka Pekonniemi kiitteli byrokratiaselvitystä erityisiesti siitä, että ongelmiin oli esitetty useita kehittämisehdotuksia. Moniin niistä tosin tarvitaan muutokset EU:n komissiolta asti. Peltoalojen mittaustarkkuuteen liittyen Pekonniemi totesi, että koska maatalouden tuet perustuvat suurelta osin peltoalaan, komissio vaatii 10 aarin tarkkuudella pinta-alojen mittauksia. Valvonnoilla varmennetaan tukien saanti EU:lta. Valvontojen määrä, 5 % tuensaajista, riippuu havaituista virheistä.

Maidontuottaja Juha Paajanen ihmetteli EU-säädösten tulkinnasta Suomessa. Selkeätkin EU-säädökset ovat liian usein kuorrutettu kansallisella pitemmälle viedyllä byrokraattisuudella. Suomalainen hallinto on kallista suhteessa tuotantoon.  Sähköisten järjestelmien tulee jo lähtökohtaisesti toimia, mutta edelleenkin liian usein viljelijä jää epävarmuuteen, tuliko tukihakemus oikein täytettyä ja menikö se perille.

Helsingin yliopiston Ruralia-insituutin johtaja Torsti Hyyryläinen totesi, että ylibyrokratisoituneen valtion merkkinä on se, että hallinto ei antaudu keskusteluun kansalaisten kanssa. Suomessa ei vielä olla tässä vaiheessa. Samalla Hyyryläinen perään kuulutti hallinnolta vastauksia nyt julkistetun selvityksen kysymyksiin.

Etelä-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen toi esille mahdollisuuden digiloikkaan, jossa tavoitteena on jokaisella oma asiointitili, myös viljelijöillä. Yksi tieto yhteen paikkaan tulee riittää. Digiloikan suunnittelun tulee lähteä asiakkaista ja sen tulee alkaa tästä ja nyt.

Lupaukset

Tilaisuudessa julkaistuun byrokratian purku –selvitykseen liittyen hallinnon edustajat lupasivat mm. seuraavia toimenpiteitä:

Ministeri Kimmo Tiilikainen totesi byrokratian purku –selvityksestä: ”Kaikkea ei varmasti voida toteuttaa, mutta suurella vakavuudella otamme selvitystyön vastaan.”

Kansanedustaja Jari Leppä totesi: ”Se, mitä kansallisesti voidaan tehdä turhan byrokratian purkamisessa, tehdään rivakasti ja vatuloimatta. Vaikutetaan myös koko politiikan ja hallinnon voimin komissioon näiden asioiden edistämiseksi.”

Eviran osastojohtaja Maria Teirikko toi esille viranomaisten tavoitteena asiakaslähtöisisen tietojärjestelmän, joka keskustelee eri toimijoiden kesken. Myös täydentävien ehtojen sovellusuudistus vuoteen 2020 mennessä on Evirassa tavoitteena. Reunaehtona toteutukselle on raha.

Mavin osastojohtaja Jukka Pekonniemi toteisi, että tukijärjestelmä tehdään tälle ohjelmakaudelle. Viljelijätukiin käytettävää Vipu-palvelua kehitetään toimimaan entistä paremmin.

Ministeri Kimmo Tiilikainen totesi lisäbudjettiehdotuksia tarkasteltavan toukokuun lopulla, jolloin myös valvonnan resurssitarpeet tulevat tarkasteluun. Sanktiointien kohtuuttomuuksiin liittyen ”yritetään EU:n suuntaan vielä rynkyttää”.

Byrokratian purku –selvitys saatavilla sähköisenä

Maatalouden byrokratian purku- selvitys on laadittu Etelä-Savon maaseutu ICT -hankkeen yhteydessä, joka on maaseutuohjelmasta rahoitettu EU:n osarahoitteinen hanke. Hankkeen toteuttajat ovat Etelä-Savon Koulutus Oy ja ProAgria Etelä-Savo ry. Byrokratian purku-selvityksen raportti julkaistaan sähköisenä www.maaseutukuriiri.fi – sivuilla, joka on Etelä-Savon maaseudun kehittämisohjelman tiedotushankkeen sivusto.

Lisätietoja: pekka.hakkinen@proagria.fi, p. 0400 381 432, annenykanen@suomi24.fi, p. 050 5871 509. mervi.ukkonen@proagria.fi, p. 040 7287 263 ja maija.puurunen@ely-keskus.fi, p. 029 502 4074.