Maaseutuohjelmassa käynnistelevä vuosi

Maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 on hanke- ja yritystukien päätöksenteko saatu liikkeelle, mutta tukien maksatus antaa vielä odottaa.  Vaikka Suomi on ensimmäisiä EU:n maaseutuohjelman käyntiin saaneita maita, hanke- ja yritysrahoituksen osalta ohjelmakauden vaihdoksesta on aiheutunut yli puolentoista vuoden katkos.  Näin ollen edellisen ohjelmakauden hankkeiden ja yritystukien lopettamiset ja maksatukset ehdittiin hyvin hoitamaan ennen uuden kauden käynnistymistä.

Kehittämishankkeita on nyt haettu Etelä-Savossa ennätysmäärä ja osa niistä on saanut rahoituspäätöksenkin. Myös Leader-ryhmien kautta haettavat pienten yhdistysten teemahankkeet ovat olleet kysyttyjä. Taloudellisista suhdanteista johtuen yritysrahoitusta on haettu normaalia vähemmän, mikä on mahdollistanut ohjelman varojen käytön enempi kehittämishankkeisiin.  Maatalouden aloitus- ja investointitukien osalta ohjelmakauden vaihdoksesta ei ollut juurikaan haittaa, sillä ensimmäisen vuoden tuet voitiin hoitaa kansallisella rahoituksella.  Seuraavassa maaseutuohjelman toteutusta Etelä-Savossa on tarkasteltu Maaseutuvirastolle vuosien 2014–2015 osalta toimitetun yhteenvedon pohjalta.

Maaseutuohjelman toteutus Hyrrän myötä liikkeelle

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 rahoitetaan ELY-keskusten kautta maatalouden ja maaseudun muun yritystoiminnan aloittamiseen ja investointeihin liittyvät sekä erilaisia viljelijätukiin liittyviä korvauksia. Myös Leader ryhmien kautta haetut hankkeet rahoitetaan maaseutuohjelmasta. ELY-keskuksen kautta rahoitettavien tukien osalta maaseutuohjelmaa toteutetaan Etelä-Savossa alueen maaseutustrategian mukaiset painotukset huomioon ottaen. Maaseutustrategiassa on laajaan kansalaisyhteistyöhön perustuen tiivistetty painopisteiksi alueen erityispiirteisiin liittyvät maaseudun kehittämistarpeet. Alueen kolmella Leader-ryhmillä on omaa aluettaan tukevat ELY-keskuksen maaseutustrategian kanssa yhteensopivat kehittämisstrategiat.

Maaseutuohjelman käyntiin lähtö vei oman aikansa ja yritystukien ja osittain myös hanketukien haku avautui toukokuussa 2015 ja loppu osa hanketoimenpiteistä vasta kesäkuussa 2015. Maatalouden aloitus- ja investointituissa vastaava EU:n ohjelmakauden vaihdoksesta johtuva katkos jäi vähäisemmäksi. Maaseutuohjelman mukaiset tuet on haettu yli 90 prosenttisesti sähköisesti, joskin paperisenakin tukihakemus voidaan edelleenkin ELY-keskukselle toimittaa.

Maaseutuohjelman uusi Hyrrä-tietojenkäsittelyjärjestelmä ei valmistunut ennakko-odotusten mukaisesti, mistä on aiheutunut viiveitä päätöksentekoon ja eritoten tukien maksamiseen. Maatalouden aloitus- ja investointituet päätetään Hyrrä-järjestelmässä, mutta tuen maksaminen onnistunee vasta myöhemmin keväällä. Yritys- ja hanketuissa päätökset tehdään toistaiseksi paperilomakkeilla. Myös näiden tukien maksatukset haetaan ELY-keskukselta paperilomakkeilla. Yritystuissa maksut saataneen liikkeelle paperipäätöksillä kevään aikana, mutta kehittämishankkeissa maksaminen voi mennä pitkälle kesään asti.

Hankerahoitus laajalla rintamalla käyntiin

Maaseuturahaston hankehaussa oli tavoitteena saada kehittämishanketoiminta mahdollisimman laajalla rintamalla käyntiin. Hankkeissa on jatkuva haku, joskin päätöksiä niistä tehdään valintajaksoittain. Viime vuoden kahden valintajakson aikana ELY-keskukselle jätettiin ennätysmäärä hakemuksia, yhteensä 35 hankehakemusta. Lisäksi muilta alueilta oli haettu Etelä-Savon osallistumista yhteensä kahdeksaan alueiden väliseen hankkeeseen. Päätöksentekoon kehittämishankkeiden osalta päästiin vasta vuoden 2016 puolella.

Kuluvana vuonna valintajaksoja on kolme. Hankkeita on tullut Etelä-Savon maaseutustrategian kaikille painoaloille, joten teemahakujen mahdollisuutta ei ainakaan vielä ole otettu käyttöön. Hankerahoitusta haettiin jo viime vuonna huomattavasti yli myöntövaltuuden. Näin ollen käynnistyvien hankkeiden rahoitusta ja hanketoimia on jouduttu supistamaan. Hankkeiden pisteytykset ja peruutukset huomioon ottaen jatkoon selviytyi viime vuonna haetuista yhteensä 28 alueellista hanketta ja 6 alueiden välistä hanketta.

Yritysrahoituksessa vaimea vuosi

Yritykset ovat lykänneet investointejaan yleisen taloudellisen tilanteen takia ja siksi yritystukia on haettu Etelä-Savossakin tavanomaista vähemmän. Yritystukihakemuksia tuli kertomusvuonna 31 kpl, joista investointitukihakemuksia 25 kpl ja perustamistukihakemuksia 6 kpl. Yritystuissa päätöksenteko alkoi tammikuussa 2016, mutta maksatus pääsee alkamaan myöhemmin.

ELY-keskuksen yritysrahoitusta varten on laadittu Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia, jota käytetään hakemusten käsittelyn ja päätöksenteon tukena. Tavoitteena on, että alueen yrityksille syntyy kehittämistyön tuloksena uusia tuotteita ja palveluita, yritysten tuottavuus paranee ja yritykset pystyvät toimintatapoja kehittämällä löytämään uusia ansaintamalleja.

Etelä-Savon ELY-keskuksen myöntövaltuus yritys- ja hanketuille oli viime vuonna yhteensä noin 8,3 milj. euroa, josta suurin osa tulee käytettyä kehittämishankkeille. Tavoitteena on kuitenkin, että pääpaino ELY-keskuksen maaseuturahoituksessa olisi yritysrahoituksella. Yritysrahoitukselle toivotaan enempi kysyntää ja sen osuutta pyritään nostamaan ohjelmakauden loppua kohti. ELY-keskuksen myöntövaltuus yritys- ja hanketukiin yhteensä on tänä vuonna noin 4,7 milj. euroa.  Yritysrahoituksessa on jatkuva haku ja kuusi valintajaksoa.

Maatalouden rahoitus jatkui lähes keskeytyksettä

EU:n ohjelmakauden vaihdoksesta huolimatta maataloudessa voitiin jatkaa investointitukien ja nuorten viljelijöiden aloitustukien myöntöjä vuonna 2014 kokonaan kansallisista varoista, joita saatiin Etelä-Savossa riittävästi käyttöön. Myös maataloudessa investoinnit olivat jo tuolloin tavallista vähemmässä, mutta poikkeuksellisen suuri määrä aloitustukia ja kasvihuoneinvestoinnit nostivat tukisumman aiempien vuosien tasoon. Maatalouden rahoitustukeen käytettiin vuonna 2014 noin 2,8 milj. euroa avustusta ja 8,2 milj. euroa korkotuettua lainaa. Investointitukimyöntöjä oli 22 kpl ja luopumistuen muutoksista johtuen nuorten viljelijöiden aloitustukia peräti 36 kpl. Yli 100 000 euron kustannusarviolla olleita nautakarjatalouden rakennusinvestointeja oli 10 kpl. Lisäksi oli neljä kasvihuone investointia, josta kaksi oli poikkeuksellisen suuria.

Myös vuonna 2015 maatalouden investoinnit jäivät Etelä-Savossa vähiin heikoista taloudellisista suhdanteista ja kannattavuusongelmista johtuen. Aloitus- ja investointitukiin sekä neuvonnan tukeen myönnettiin yhteensä noin miljoona euroa ja vastaavasti rakennetukiin korkotuettua lainaa hieman yli puoli miljoonaa euroa. Tammikuun loppuun 2016 mennessä maatalouden investointitukihakemuksia tuli yhteensä 35 kpl, joista maidon- ja lihantuotantorakennuksia oli 5 kpl. Nuorten viljelijöiden aloitustukihakemusten määrä, 7 kpl, jäi edellisvuoden suosiosta johtuen tavanomaista vähäisemmäksi.  Maatalouden aloitus- ja investointituissa on jatkuva haku ja neljä valintajaksoa vuodessa.

Ympäristökorvauksiin sitoutuminen alle maan keskiarvon

Vanhan ohjelmakauden ympäristötukijärjestelmä muuttui monella tavalla siirryttäessä uudelle ohjelmakaudelle 2014–2020. Käytössä olleita samantyyppisiä toimenpiteitä yhdistettiin, vähemmän käytettyjä poistettiin, tukitasoja ja -ehtoja muutettiin ja luonnonmukaisen tuotannon erityistukisopimuksesta tehtiin ympäristökorvauksesta erillinen toimenpide. 

Ympäristötoimenpiteissä tehdyt monet muutokset vaikuttivat siihen, että Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella ympäristökorvaukseen sitoutuminen näyttäisi jäävän maan keskitaso alapuolelle, sillä Etelä-Savossa sitoutui ympäristökorvaukseen noin 79 % maataloustukea hakeneista viljelijöistä, kun koko maassa sitoutuneiden määrä oli 85 %.

Myös ympäristötuen erityistukisopimusten tukityypit muuttuivat. Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maisemanhoidon ympäristösopimuksen sisältöä yksinkertaistettiin mm. luopumalla korvattavien kustannusten laskennasta ja siirtymällä hehtaarikohtaisen tukeen. Toisaalta sopimushakemuslohkojen jaot ja uusien lohkojen perustaminen yhdessä maaseutuviraston tietojärjestelmäongelmien kanssa hidastuttivat sopimushakemusten käsittelyä. Tästä syystä vuonna 2015 haettujen kosteikkojen hoidon ja maisemanhoidon sopimusten ensimmäisen erän maksaminen saatiin käyntiin vasta vuoden 2016 maaliskuun alusta lähtien. Mm. karjanpidosta luopumisen takia sopimushakemusten määrät jäivät jonkin verran aiempaa pienemmiksi.

Luomu lisääntyi

Luomutuotanto on edelleen kasvussa ja monipuolistumassa Etelä-Savossa, sillä luomutuotantoa oli viime vuonna 265 tilalla yhteensä noin 10 250 hehtaarilla. Kokonaan uusia luomutuottajia aloitti 24 kpl ja luomutuotannon osuus oli peltoalasta 14,3, %.

Ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi uudessa ohjelmassa on edellä mainittujen lisäksi myös muita toimenpiteitä kuten ei-tuotannolliset investoinnit, kehittämishankkeet ja Neuvo2020, joiden avulla pyritään edistämään myös maatalouden vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa. Ei-tuotannollisia investointeja ovat kosteikot sekä perinnebiotooppien alkuraivaus ja aitaaminen. Niihin liittyviä investointihakemuksia saapui viime vuonna 35 kpl. Neuvo2020 ympäristöosion hakemuksia saapui 325 kpl, maatalouden vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen edistämiseen liittyviä kolme ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon yksi kehittämishankehakemus.

Leader-ryhmät toiminnassa mukana

Etelä-Savon kolme Leader-ryhmää, Veej’jakaja ry, Rajupusu Leader ry ja Piällysmies ry, ovat omilla strategioillaan ja alueellaan mukana maaseudun kehittämisessä. Maaseutuviraston rahoitusviiveistä johtuen Leader-ryhmien toiminta ei vielä ole päässyt kaikilta osin vauhtiin.  Tähän mennessä Leader-ryhmistä on ELY-keskukseen toimitettu päätettäväksi 45 kehittämis- ja investointihanketta ja 8 yritystukihanketta. Lisäksi on 7 teemahanketta, joiden avulla Leader-ryhmät voivat tukea yhdistysten pieniä investointeja ja kehittämishankkeita, jotka eivät pienuutensa takia muuten olisi rahoitettavissa maaseuturahastosta. Hankkeet kootaan ryppäiksi teemahaun avulla. Kaikilla kolmella Leader-ryhmällä on teemahakkeita.

Maaseutuohjelman mahdollisuuksista viestiminen Etelä-Savossa

Maaseutuohjelman valtakunnallisesta viestinnästä vastaavat maa- ja metsätalousministeriö omalla ja  www.maaseutu.fi –sivustolla sekä Maaseutuvirasto www.mavi.fi –sivustollaan. Etelä-Savon ELY-keskuksella ja alueen Leader-ryhmillä on yhteinen maaseutuohjelman tiedonvälityshanke, joka edelleen toimii Veej´jakaja ry:n tiloissa. Tiedotushankkeen hallinnointi kuluvana vuonna on tarkoitus järjestää poikkeuksellisesti Piällysmies ry:n kautta. Hankkeen toimesta ylläpidetään ja kehitetään www.maaseutukuriiri.fi sivustoa, joka on ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien oman tiedotuksen ohella maaseutuohjelman toteutukseen liittyen keskeisin tiedotuskanava Etelä-Savossa. Hankkeen kotisivuilla viestitään monipuolisesti uutiskirjein, ajankohtaistiedottein, sosiaalisen median keinoin maaseutuohjelman mahdollisuuksista. Hankkeessa on lisäksi julkaistu vuosittain Maaseutukuriiri-tiedotuslehti. Kuluvan vuoden alussa hankkeessa perustettiin myös Etelä-Savon maaseudun tapahtumakalenteri, joka löytyy maaseutukuriiri.fi –sivuilta ja jonka kaikki maaseudun toimijat ovat voineet upottaa myös omille kotisivuilleen.

Maaseutuohjelman toteuttamisesta Itä- ja Keski-Suomessa julkaistiin helmikuun alussa neljän ELY-keskuksen yhteistyönä yhteinen yritysrahoitukseen painottunut tiedotuslehti Yrittävä maaseutu 1/2016. Lehti on Etelä-Savossa postitettu alueen viljelijöille ja muille maaseutuyrittäjille.  Se löytyy myös sähköisessä muodossa näköislehtenä maaseutuohjelman tiedotushankkeen maaseutukuriiri.fi sivuilta.

Tiedotushankkeen lisäksi maaseutuohjelman rahoitusmahdollisuuksista on viime aikoina kerrottu mm. lokakuussa Mikkelissä ja helmikuussa Savonlinnassa pidetyissä ohjelman lanseeraustilaisuuksissa sekä pienempimuotoisissa koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa, joita ELY-keskus sidosryhmineen ja toisaalta alueen Leader-ryhmät järjestävät aika-ajoin alueen eri osissa.

Blogitekstin kirjoittivat (sekä lisätiedot):

Maija Puurunen, yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutupalvelut- yksikkö

Ossi Tuuliainen, johtava asiantuntija, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutupalvelut -yksikkö