Monta ohjelmaa maaseudun kehitystä vauhdittamaan - mikä muuttuu Etelä-Savossa?

EU:n osarahoitteiset kehittämisohjelmat valmistumassa viiveellä

EU:n ohjelmakauden muutoksen myötä kaikki EU:n osarahoitteiset ohjelmat uudistetaan valtakunnan tasolla ja aluetasolla vastaamaan Eurooppa-2020 strategian mukaista tavoitteenasettelua. Siinä tavoitellaan koko EU:n alueelle älykästä, kestävää ja osallistavaa taloudellista kasvua ja näiden myötä korkeaa työllisyyttä, tuottavuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Rakennerahastojen (EAKR ja ESR) avulla vahvistetaan laajasti kansallista ja alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Koko Suomen kattaa kaksi rakennerahasto-ohjelmaa, jotka ovat luonnosvaiheessa. Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisessa ohjelmassa korostuvat mm. kilpailukykyinen toimintaympäristö, paikalliset energia- ja raaka-ainelähteet, saavutettavuuden parantaminen, työvoiman rakenteeseen liittyvät haasteet ja eriarvoisuuden ehkäiseminen. 

Maaseudun kehittämistä varten on EU:n maaseuturahastosta osittain rahoitettava valtakunnallinen ohjelma. Sen pohjalta laaditaan ELY-keskuksittain alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat. Myös Leader-perustaiset paikalliset toimintaryhmät saavat osarahoituksen maaseuturahastosta. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 on edelleen luonnosvaiheessa. EU:n ohjelmakauden muutosviiveet heijastuvat myös Suomeen. Siksi maaseudun kehittämisohjelma voidaan viimeistellä ja lähettää komissiolle vasta vuodenvaiheen tietämissä. Alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat tulee jättää maa- ja metsätalousministeriölle lokakuun alussa. Niitä voidaan hyödyntää valtakunnallisen ohjelman viimeistelyssä. Alueellisten maaseutustrategioiden tuli olla valmiina jo vuosi sitten. Myös niitä on hyödynnetty valtakunnallisen ohjelman suunnittelussa.

Rakennerahasto-ohjelmia kuten myös maaseudun kehittämisohjelmaa on valmisteltu ministeriötasolla laajoissa asiantuntijaryhmissä. Näiden lisäksi valmistella on myöhemmin kevääseen 2014 mennessä myös Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon (EMKR) liittyen kansallisen tason ohjelma. Rakennerahastoista, kalatalousrahastosta ja maaseuturahastosta yhdessä käytetään nimikettä Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI). Rakennerahasto-ohjelmat nojaavat lähinnä maakuntaliittojen suunnitelmiin alueensa kehittämistavoitteista, kun taas maaseutuohjelmassa kehittämistarpeita on kysytty strategiatyöskentelyn myötä maaseudun kehittäjätahojen lisäksi myös maaseudun asukkailta. 

Rakennerahastojen varat supistuivat merkittävästi Suomen osalta uudella ohjelmakaudella. Maaseuturahastosta Suomi saa sitä vastoin nimellisesti suunnilleen saman määrän rahaa kuin edellisellä ohjelmakaudella. Verrattaessa maaseudun kehittämisohjelman ja rakennerahastojen tavoitteita keskenään, niissä on nähtävissä paljon samankaltaisuuksia. Siksipä voidaan olettaa, että maaseudun kehittämisohjelman mukaisiin rahoitusmahdollisuuksiin tulee kohdistumaan lisääntynyttä kiinnostusta myös rakennerahastopuolelta. Myös Etelä-Savossa maaseudun kehittäminen on otettu aiempaa painokkaammin huomioon maakuntastrategiassa kuten myös käynnissä olevassa uuden maakuntaohjelman suunnittelussa.

Etelä-Savossa vahva strategia maaseudun kehittämissuunnitelman perustana

Etelä-Savon maaseutustrategiassa painottuvat kompaktilla tavoin maaseudun elinkeinojen kehittäminen, ihmisten hyvinvoinnin parantaminen ja maaseudun elinvoimaisuutta edistävien rakenteiden vahvistaminen. Taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen sekä ekologinen kestävyys ovat koko strategian läpileikkaavina tavoitteina. Strategia heijastelee eteläsavolaisen maaseudun monialaisuutta ja siihen liittyviä kehittämistarpeita. Strategian painopisteet ja niihin liittyvät tavoitteet tukevat paitsi valtakunnallisen ohjelman tavoitteenasettelua myös alueellisten strategioiden ja ohjelmien maaseudun kehittämisosioita Etelä-Savossa.  

Maaseudun kehittämisohjelmassa on Suomessa otettu käyttöön 11 kehittämistoimenpidettä, joista osa on hyvinkin laaja-alaisia. Osa toimenpiteistä on lähinnä vastaavia kuin edellisessä maaseudun kehittämisohjelmassa, mutta osa on aivan uudentyyppisiä. Niitä kaikkia tarvitaan Etelä-Savon maaseutustrategian mukaisten tavoitteiden toteuttamiseen. Toimenpiteet näyttävät soveltuvan hyvin alueellisen strategian toteuttamiseen, joskin niiden paremmuus ilmenee vasta myöhemmin käytännön kehittämistyössä. Kaikkien osapuolien tavoitteena on kuitenkin byrokratian vähentyminen ja asiakaslähtöisyyden lisääntyminen kehittämistoimenpiteissä.

Monialainen maaseutu edellyttää monitavoitteista kehittämistä

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelmassa korostuvat luomu-tuotanto, elintarvikkeiden jalostus, metsätalous, ympäristön hoito ja paikallisuus. Myös alueelle tärkeät matkailu ja vapaa-ajan asuminen hyötyvät suoraan ja välillisesti näistä painotuksista. Maataloudella on jo lähtökohtaisesti merkittävä painoarvo maaseudun kehittämisohjelmissa, mutta myös maatalouden ulkopuolinen yritystoiminta on vahvasti mukana. Kehittämissuunnitelman lukuisia eri tavoitteita edistetään tukemalla niihin liittyvää yritystoimintaa ja hanketoimintaa. Koulutus- ja tiedonvälityshankkeilla parannetaan maaseudun yrittäjien ja muiden toimijoiden osaamista ja samalla luodaan edellytyksiä uusien liiketoimintojen ja innovaatioiden kehittymiselle.

Luomu-tuotannon viljelyalatavoite on Etelä-Savossa nostettu 25 prosenttiin, kun valtakunnallinen tavoite on 20 % vuonna 2020. Elintarvikeketjujen ja –klustereiden kehittämistä edistetään tukemalla alueen yrittäjien liiketoimintalähtöisiä innovaatioita. Metsätaloudessa korostuvat puun jatkojalostus ja palveluyrittäjyys. Ympäristön hoito on laajasti mukana mm. alueen maatilojen kehittämisessä, mutta sitä edistetään myös tukemalla ympäristön hoitoon liittyvää yrittäjyyttä. Paikallisuuden edistämisellä pyritään paitsi elintarvikkeiden myös muiden lähituotteiden tarjonnan laajentamiseen ja monipuolistamiseen.

Maaseudun asukkaiden hyvinvointia parannetaan yhteistyössä alueen kolmen paikallisen toimintaryhmän kanssa. Palveluiden ja kylien kehittämisessä otetaan huomioon vakituisten asukkaiden lisäksi myös lisääntyvä vapaa-ajan asukkaiden määrä ja matkailun tarpeet. Nuorten työllistymistä ja laadukasta arkea koskevaa strategista tavoitetta voidaan tukea maaseutuohjelman lisäksi myös rakennerahastoista. Infrastruktuurin kehittäminen ei ole maaseuturahaston ensisijaisimpia painoalueita taloudellisesti menestyvissä maissa. Vaikka laajakaistojen rakentaminen on rajoitettua, toimintojen sähköistymisen lisääntyminen joudutaan ottamaan huomioon mm. osaamisen kehittämistä tukevissa hankkeissa.

Maaseudun kehittämissuunnitelman mukaisia toimenpiteitä voidaan toteutetaan Mikkelin ja Savonlinnan ydinkeskustoja lukuun ottamatta koko Etelä-Savon alueella. Maaseutualueen rajaus on sama myös paikallisten toimintaryhmien yrityshankkeissa. Rakennerahasto-ohjelmilla tultaneen vastaamaan enempi kaupunkien ja niiden lähialueiden kehittämistarpeisiin, kun taas maaseudun kehittämissuunnitelman toimenpiteet ulottuvat alueen syrjäisimpiin kyliin ja maatiloille.

Mikä muuttuu Etelä-Savossa?

Maaseutustrategian visiossa Etelä-Savon maaseutu on vuonna 2020 ihmisläheinen ja innostava laadukkaan sinivihreän talouden ennakkoluuloton edelläkävijä. Sininen viittaa alueen puhtaiden vesistöjen ja runsaiden kalakantojen antamiin mahdollisuuksiin. Vihreällä taloudella tavoitellaan mm. luonnonvarojen kestävää käyttöä ja viherryttäminen sisältää myös sosiaalisia ulottuvuuksia.

Visiota lähestytään ensisijaisesti maaseudun kehittämissuunnitelman avulla.  Myös muissa alueen kehittämisohjelmissa on maaseutuun kohdistuvia kehittämistoimenpiteitä. Ohjelmien toteutusta ja vaikuttavuutta seurataan lukuisten eri indikaattorien avulla. Tämän lisäksi ulkopuoliset arvioijat vielä aika-ajoin opastavat ohjelmien vastuutahoja reivaamaan kurssiaan. Vision saavuttamien seitsemän vuoden aikana vaatii eri osapuolilta paljon ponnisteluja, mutta ei sinänsä liene täysi mahdottomuuskaan. Vaikka vision onnelaa ei täysin saavutettaisi, jo pääsy lähemmäksi sitä tuo monta hyvää maaseudun parhaaksi.

Lisätietoja ja yhteystiedot:

Yksikön päällikkö Maija Puurunen, Etelä-Savon ELY-keskus, 029 502 4074, maija.puurunen@ely-keskus.fi