Moni Mikkeliin muuttanut yllättyy positiivisesti. Tuoreen selvityksen mukaan turvallisuus, rauhallisuus, luonnonläheisyys ja hyvät palvelut keräävät kiitosta Mikkeliin muuttaneilta.
Vastaajien mielestä kaupunkikeskustan uudistuminen heijastuu koko kaupungin elinvoimaan. Palveluiden koetaan parantuneen aiemmasta. Harrastusmahdollisuuksia on yllättävänkin paljon tarjolla niin aikuisille kuin lapsille. Vaikka selvitykseen haastateltujen määrä on pieni, ne osoittavat Mikkelillä olevan monia vahvuuksia uusien asukkaiden hankkimista ajatellen. Selkeä kritiikin kohde on kaupungin sisäänpäinlämpiävyys.
Selvityksessä tarkasteltiin muuttoon johtaneiden syiden
lisäksi Mikkelin muuttoliikennettä määrällisesti ja laadullisesti.
Lukuihin yhdistettiin myös Ristiina ja Suomenniemi. Alueen väkiluku on
vähentynyt 830 henkilöllä vuosina 2000 – 2013. Mikkeli on saanut kuitenkin
muuttovoittoa maan sisältä vuosina 2009 ja 2011. Vuosi 2012 oli kaupungille
erinomainen maassamuuton ja siirtolaisuuden osalta.
Mikkeliin muutetaan lähinnä kolmelta suunnalta: Etelä-Savon
muista kunnista, pääkaupunkiseudulta ja naapurimaakuntien keskuskaupungeista,
Joensuusta ja Jyväskylästä. Kunnittain tarkasteltuna eniten Mikkeliin
muutettiin Helsingistä, jopa enemmän kuin Mikkelin oman seutukunnan sisältä.
Rakennetarkastelu osoittaa, että Mikkeli kuten monet muutkin
maakuntakeskuskaupungit saa muuttovoittoa työttömistä. Toisaalta Mikkelissä
työllisten muuttotappiot ovat hieman alentuneet 2000-luvun aikana.
Ikäryhmittäin tarkasteltuna Mikkelin erityispiirre on muuttovoiton
keskittyminen yli 35-44-vuotiaisiin. Mikkeli saa muuttovoittoa erityisesti yli
42 000 euroa vuodessa ansaitsevista. Poismuutto puolestaan painottuu
15-24-vuotiaisiin ja 25-29-vuotiaisiin.
- Selvitys osoittaa, että Mikkelin pitää panostaa omien
vahvuuksiensa esille nostamiseen ja
viestintään. Nyt meille asukkaille
itsestään selvät asiat – luonto, hyvät harrastusmahdollisuudet, laaja
työpaikkarakenne – eivät hahmotu riittävästi potentiaalisille muuttajille.
Monissa selvityksissä on osoitettu, että edes sijaintiamme ei tiedetä.
Luullaan, että olemme paljon kauempana esimerkiksi pääkaupunkiseudusta, toteaa
Mikkelin kaupunkimarkkinointia johtava kehitysjohtaja Soile Kuitunen.
Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Satu Taavitsainen
ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Korhonen korostavat, että
työpaikkojen synnyttämiseen pitää panostaa. Kaupungin tavoitteena on saada 500
työpaikkaa lisää vuoteen 2016 mennessä. Erityisesti nuorten ja lapsiperheiden
poismuuttoa ehkäistään avoimilla työpaikoilla ja hyvillä palveluilla.
- Täällä opiskelevat ovat yllättävänkin halukkaita jäämään,
jos löytyy töitä, tähdentää Mikkelin ammattikorkeakoulun vararehtori Kalevi
Niemi.
Mikkelissä on hyvä edellytykset opiskella.
- Monipuolinen yliopistokoulutus ja laaja-alainen kurssi- ja
koulutuskokonaisuuksien tarjonta ovat selvä vetovoimatekijä. Näitä on
kehitettävä lisää Mikkelissä, jatkaa yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti
Malinen.
Opiskelupaikkakunnalle on helppo asettua pysyvämminkin.
- Toisen asteen opintoihin tullaan ensisijaisesti omalta
alueelta, jolloin sitoutuminen tänne on jo lähtökohtaisesti ehkä vahvempaa kuin
muualta tulleilla, korostaa Esedun varatoimitusjohtaja Arja-Leena Saastamoinen.
- Meidän pitää kehittää myös joustavia
aikuiskoulutusmahdollisuuksia tänne muuttaville, hän jatkaa.
Aktiivista muuttajarekrytointia toteutetaan osana elokuussa
käynnistynyttä SOLMU-hanketta. Myös kaupungin ja seudun yleistä
mielikuvamarkkinointia jatketaan väärien mielikuvien korjaamiseksi ja alueen
vahvuuksien esille nostamiseksi. Työpaikkojen lisäämisessä kaupungin
kehitysyhtiöillä on avainrooli. Kaupungin tavoitteena on 250 hengen
muuttovoitto vuodelle 2013.
Tutkimus kokonaisuudessaan: www.mikkeli.fi
> linkki etusivulta (pdf)
Lisätietoja:
kehitysjohtaja Soile Kuitunen, puh. 044 794 2010
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Satu Taavitsainen, puh.
040 129 4370
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Korhonen, puh. 044
794 2206
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti