Investointisuunnitelmista huolimatta maitomäärä alenee Etelä-Savossa

Maidon hinnan voimakas aleneminen laittoi maatalouden rakennekehityksen ennusteet uusiksi. Maidon hinta aleni 16 % viime kevääseen verrattuna muiden muassa Venäjän kaupan hyytymisen takia. Alkukesän viljelijäkyselyn mukaan maatalouden rakennekehitys Etelä-Savon maitotiloilla on nopeutumassa ja investoinnit jossain määrin varmentumassa viimevuotiseen kyselyyn verrattuna.

Maidontuotannon ennakoidaan alenevan Etelä-Savossa nykyisestä 115 milj. litrasta noin 100 milj. litraan vuonna 2020 eli 13 %. Koko maassa tuotannon alenema on selvästi lievempää, alle prosentin luokkaa. Maitomäärää koskeva ennuste perustuu tuottajien suunnitelmiin lehmämäärän muutoksesta ja lehmien tuotostason noususta. Mikäli tuottajien tavoitteet eivät toteudu, maitomäärän aleneminen jatkuu voimakkaampana.

Eteläsavolaisten maitotilojen rakennemuutos jatkuu keskimääräistä hitaampana

Etelä-Savossa on nykyisin vajaa 500 lypsykarjatilaa, joiden keskikoko on 29 lypsylehmää plus nuorkarja. Vuoteen 2020 mennessä karjakoon on ennakoitu nousevan 43 lehmään. Etelä-Savon maitotilat ovat samaa suuruusluokkaa kuin esim. Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Lapissa. Suurimmat maitotilat ovat Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla. Maitotilojen kasvun Etelä-Savossa on ennakoitu jatkuvan keskimääräsitä hitaampana.

Yli 50 lehmän tiloilla tuotetaan Etelä-Savossa nykyisin 41 % maidosta (koko maa 45 %). Vuonna 2020 näillä nk. robottikoon maitotiloilla tuotettaisiin Etelä-Savossa 60 % maidosta, mutta koko maan maidontuotannosta jo noin 75 %. Alle 20 lehmän tiloilta tulisi vuonna 2020 Etelä-Savossa vajaa 10 % maidosta ja koko maassa vain muutama prosentti.

Investointisuunnitelmat aiempaa maltillisempia

Eteläsavolaisista maitotiloista 54 % aikoo jatkaa maidontuotantoa vuonna 2020, mikä vastaa koko maan keskimäärää. Vajaa neljännes jatkavista maitotiloista Etelä-Savossa suunnittelee lisäävänsä lehmämäärää, kun taas 30 % jatkaisi ennallaan. Yli 40 lehmän tiloilla tuotantorakennusinvestoinneista kaikki tulisivat olemaan uusia navettoja tai entisten laajennuksia, kun taas pienemmillä tiloilla puolet investointisuunnitelmista on vanhojen rakennusten peruskorjauksia.

Maidontuottajien suunnitelmien mukaan Etelä-Savoon tulisi 50-60 navetan uusinvestoinnit seuraavalle viidelle vuodelle. Investointien myötä lypsylehmien määrä lisääntyisi 1 700-1 800 lehmäpaikalla. Viimevuotiseen kyselyyn verrattuna suunnitelmien määrä on lisääntynyt, mutta koko pienentynyt. Uudis- ja laajennusinvestointien koko tulisi olemaan keskimäärin alle 600 000 euroa ja vastaava investoivien tilojen lehmämäärän muutos 44:sta 76 lehmään/tila. Investoinneista puolet on suunnitteilla vuosille 2016-2017 ja puolet tätä myöhempään ajankohtaan. Peruskorjauksista suurin osa toteutettaisiin lähivuosina.

Pihattojen osuus navetoista on Etelä-Savossa nyt noin viidennes, mutta niiden osuus tulisi kasvamaan 45 prosenttiin (koko maa 56 %). Nykyisin lähes kaikki pihatot ovat lämpimiä, mutta kylmä/viilelä pihattojen osuus tulisi kasvamaan ja vuonna 2020 jo puolet pihatoista tulisi olemaan kylmä/viileä pihattoja. Pienestä tilakoosta johtuen parsinavettakanta tulisi säilymään Etelä-Savossa muuta maata kauemmin.

Investointitahti ei Etelä-Savossa poikkea juurikaan koko maan tilanteesta. Viime vuoden kyselyn tuloksiin verrattuna investointien ajankohtaa on lykätty merkittävässä määrin kaikkialla. Koko maan keskimäärään verrattuna eteläsavolaiset maidontuottajat suunnittelevat toteuttavansa suhteessa suuremman osan investoinneistaan ennen vuotta 2020.

Heikko kannattavuus ensisijainen syy tuotannosta luopumiselle

Maidontuotannosta luopumisen syinä on heikko kannattavuus sekä EU-tukimuutokset ja vaatimukset viimevuoden kyselyyn verrattuna merkittävästi useammilla tiloilla. Heikon kannattavuuden lisäksi lopettavilla maitotiloilla korostuvat Etelä-Savossa myös eläköityminen ja terveydelliset syyt muuta maata enemmän. Maidontuotannon lopettavista eteläsavolaisista tiloista 57 % aikoo lopettaa samalla koko maatalouden, kun koko maassa vastaava osuus on 44 %. Muilla maidosta luopuneilla tiloilla jatketaan yleensä kasvituotantoa ja lihakarjan kasvatusta.

Maatalouspolitiikan epävarmuus suurin riski jatkajille

Maatalouspolitiikan epävarmuus todettiin maitotilan kilpailukyvyn ja kehittämisen suurimmiksi esteiksi niin Etelä-Savossa kuin myös koko maassa.  Lisäksi eteläsavolaisia maitotilan laajentajia huolestuttavat investoinnin riskit ja kannattavuus, lisäpellon saatavuus, oma jaksaminen ja tilan työmäärä sekä tukibyrokratia. Kaikkiaan eteläsavolaiset maidontuottajat suhtautuvat tulevaisuuteen kuitenkin selkeästi muita maidontuottajia luottavaisemmin.  

Maitotilojen kehitysnäkymät 2020 –kysely toteutettiin kuluvan vuoden toukokuussa. Myös viime keväänä toteutettiin vastaava kysely. Tämän vuotisen kyselyn otos Etelä-Savossa oli 350 maitotilaa, joista kyselyyn vastasi 38 %. Kyselyn otos ja vastausprosentti olivat Etelä-Savossa muuta maata suuremmat. Kyselyn toteutti TNS Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Kyselyn teetti Etelä-Savon ELY-keskus maaseudun kehittämisohjelman teknisellä tuella. ELY-keskus kiittää kaikkia kyselyyn osallistuneita. Kyselyn tuloksia koskeva raportti julkaistaan alueen maaseutuohjelman tiedotushankkeen sivuilla www.maaseutukuriiri.fi .

Maija Puurunen

Maaseutupalveltu -yksikön päällikkö

Etelä-Savon ELY-keskus