Tunnelmia kampanjatilaisuuksista eri puolilta Suomea

Maaseutuohjelman toimijat ovat vieneet kampanjaviestiä eteenpäin lukuisissa tapahtumissa kesän aikana. Tässä muutamia tapahtumia, joissa kampanja on näkynyt.

Millainen sinun maaseutusi on?

Kaakkois- ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset markkinoivat maaseutuohjelman mahdollisuuksia 5.–7.6.2015 Kouvolassa järjestetyillä Erä- ja vapaa-aikamessuilla.

Pop-up Pohjanmaassa myös Leader-hankkeita esillä

Pohjanmaan Leader-ryhmät esittelivät maaseutuohjelman tukemia hankkeita ja yrityksiä sekä ohjelman mahdollisuuksia osana Pop-up Pohjanmaa -tapahtumaa 11.–13.6.2015 Helsingissä.

Päivitä maaseutusi -teltta täyttyi Farmari-messuväestä

Joensuussa 2.–4.7.2015 järjestetyssä Farmari-maaseutunäyttelyssä messuvieraat pääsivät tutustumaan maaseutuohjelmaan paikallisten ja valtakunnallisten toimijoiden yhteisessä Päivitä maaseutusi -teltassa. Teltassa oli mahdollisuus kuvauttaa itsensä mielikuvituksellisessa maaseutuympäristössä, mikä houkuttikin kuvattavia jonoksi asti.

Maaseutu kiinnosti Pori Jazz -kävijöitä

Päivitä maaseutusi -kampanja, maaseutuohjelma ja erityisesti yritystuet olivat esillä myös Pori Jazzeilla heinäkuussa. Kampanjateltta kuvauttamispisteineen sijaitsi Jazzkadulla ja kiinnosti tuhansia ihmisiä.

Lue lisää kampanjasta:

http://www.maaseutukuriiri.fi/ajankohtaista/?issue=179

Lisätiedot:
Sinikka Torssonen
Verkostotiedottaja I Communications officer
sinikka.torssonen@maaseutu.fi
Puh. 040 550 5085 / 0295 312452
Maaseutuverkostopalvelut I Maaseutuvirasto
Rural Network Support Unit of Finland I The Agency for Rural Affairs
PL 405, 60101 Seinäjoki
www.maaseutu.fi I Landbygds.fi I Rural.fi
Facebook I YouTube I Twitter

Päivitä maaseutusi: www.paivitamaaseutusi.fi

Investointisuunnitelmista huolimatta maitomäärä alenee Etelä-Savossa

Maidon hinnan voimakas aleneminen laittoi maatalouden rakennekehityksen ennusteet uusiksi. Maidon hinta aleni 16 % viime kevääseen verrattuna muiden muassa Venäjän kaupan hyytymisen takia. Alkukesän viljelijäkyselyn mukaan maatalouden rakennekehitys Etelä-Savon maitotiloilla on nopeutumassa ja investoinnit jossain määrin varmentumassa viimevuotiseen kyselyyn verrattuna.

Maidontuotannon ennakoidaan alenevan Etelä-Savossa nykyisestä 115 milj. litrasta noin 100 milj. litraan vuonna 2020 eli 13 %. Koko maassa tuotannon alenema on selvästi lievempää, alle prosentin luokkaa. Maitomäärää koskeva ennuste perustuu tuottajien suunnitelmiin lehmämäärän muutoksesta ja lehmien tuotostason noususta. Mikäli tuottajien tavoitteet eivät toteudu, maitomäärän aleneminen jatkuu voimakkaampana.

Eteläsavolaisten maitotilojen rakennemuutos jatkuu keskimääräistä hitaampana

Etelä-Savossa on nykyisin vajaa 500 lypsykarjatilaa, joiden keskikoko on 29 lypsylehmää plus nuorkarja. Vuoteen 2020 mennessä karjakoon on ennakoitu nousevan 43 lehmään. Etelä-Savon maitotilat ovat samaa suuruusluokkaa kuin esim. Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Lapissa. Suurimmat maitotilat ovat Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla. Maitotilojen kasvun Etelä-Savossa on ennakoitu jatkuvan keskimääräsitä hitaampana.

Yli 50 lehmän tiloilla tuotetaan Etelä-Savossa nykyisin 41 % maidosta (koko maa 45 %). Vuonna 2020 näillä nk. robottikoon maitotiloilla tuotettaisiin Etelä-Savossa 60 % maidosta, mutta koko maan maidontuotannosta jo noin 75 %. Alle 20 lehmän tiloilta tulisi vuonna 2020 Etelä-Savossa vajaa 10 % maidosta ja koko maassa vain muutama prosentti.

Investointisuunnitelmat aiempaa maltillisempia

Eteläsavolaisista maitotiloista 54 % aikoo jatkaa maidontuotantoa vuonna 2020, mikä vastaa koko maan keskimäärää. Vajaa neljännes jatkavista maitotiloista Etelä-Savossa suunnittelee lisäävänsä lehmämäärää, kun taas 30 % jatkaisi ennallaan. Yli 40 lehmän tiloilla tuotantorakennusinvestoinneista kaikki tulisivat olemaan uusia navettoja tai entisten laajennuksia, kun taas pienemmillä tiloilla puolet investointisuunnitelmista on vanhojen rakennusten peruskorjauksia.

Maidontuottajien suunnitelmien mukaan Etelä-Savoon tulisi 50-60 navetan uusinvestoinnit seuraavalle viidelle vuodelle. Investointien myötä lypsylehmien määrä lisääntyisi 1 700-1 800 lehmäpaikalla. Viimevuotiseen kyselyyn verrattuna suunnitelmien määrä on lisääntynyt, mutta koko pienentynyt. Uudis- ja laajennusinvestointien koko tulisi olemaan keskimäärin alle 600 000 euroa ja vastaava investoivien tilojen lehmämäärän muutos 44:sta 76 lehmään/tila. Investoinneista puolet on suunnitteilla vuosille 2016-2017 ja puolet tätä myöhempään ajankohtaan. Peruskorjauksista suurin osa toteutettaisiin lähivuosina.

Pihattojen osuus navetoista on Etelä-Savossa nyt noin viidennes, mutta niiden osuus tulisi kasvamaan 45 prosenttiin (koko maa 56 %). Nykyisin lähes kaikki pihatot ovat lämpimiä, mutta kylmä/viilelä pihattojen osuus tulisi kasvamaan ja vuonna 2020 jo puolet pihatoista tulisi olemaan kylmä/viileä pihattoja. Pienestä tilakoosta johtuen parsinavettakanta tulisi säilymään Etelä-Savossa muuta maata kauemmin.

Investointitahti ei Etelä-Savossa poikkea juurikaan koko maan tilanteesta. Viime vuoden kyselyn tuloksiin verrattuna investointien ajankohtaa on lykätty merkittävässä määrin kaikkialla. Koko maan keskimäärään verrattuna eteläsavolaiset maidontuottajat suunnittelevat toteuttavansa suhteessa suuremman osan investoinneistaan ennen vuotta 2020.

Heikko kannattavuus ensisijainen syy tuotannosta luopumiselle

Maidontuotannosta luopumisen syinä on heikko kannattavuus sekä EU-tukimuutokset ja vaatimukset viimevuoden kyselyyn verrattuna merkittävästi useammilla tiloilla. Heikon kannattavuuden lisäksi lopettavilla maitotiloilla korostuvat Etelä-Savossa myös eläköityminen ja terveydelliset syyt muuta maata enemmän. Maidontuotannon lopettavista eteläsavolaisista tiloista 57 % aikoo lopettaa samalla koko maatalouden, kun koko maassa vastaava osuus on 44 %. Muilla maidosta luopuneilla tiloilla jatketaan yleensä kasvituotantoa ja lihakarjan kasvatusta.

Maatalouspolitiikan epävarmuus suurin riski jatkajille

Maatalouspolitiikan epävarmuus todettiin maitotilan kilpailukyvyn ja kehittämisen suurimmiksi esteiksi niin Etelä-Savossa kuin myös koko maassa.  Lisäksi eteläsavolaisia maitotilan laajentajia huolestuttavat investoinnin riskit ja kannattavuus, lisäpellon saatavuus, oma jaksaminen ja tilan työmäärä sekä tukibyrokratia. Kaikkiaan eteläsavolaiset maidontuottajat suhtautuvat tulevaisuuteen kuitenkin selkeästi muita maidontuottajia luottavaisemmin.  

Maitotilojen kehitysnäkymät 2020 –kysely toteutettiin kuluvan vuoden toukokuussa. Myös viime keväänä toteutettiin vastaava kysely. Tämän vuotisen kyselyn otos Etelä-Savossa oli 350 maitotilaa, joista kyselyyn vastasi 38 %. Kyselyn otos ja vastausprosentti olivat Etelä-Savossa muuta maata suuremmat. Kyselyn toteutti TNS Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Kyselyn teetti Etelä-Savon ELY-keskus maaseudun kehittämisohjelman teknisellä tuella. ELY-keskus kiittää kaikkia kyselyyn osallistuneita. Kyselyn tuloksia koskeva raportti julkaistaan alueen maaseutuohjelman tiedotushankkeen sivuilla www.maaseutukuriiri.fi .

Maija Puurunen

Maaseutupalveltu -yksikön päällikkö

Etelä-Savon ELY-keskus

Kenen leipää syömme?

Suurin osa kuluttajista haluaa ostaa lähiruokaa (ja luomuruokaa) marketista tai lähikaupasta, vahvistavat kyselyt*. Marketissa kun on helppo asioida. Vain osa meistä on viherihmisiä tai ruokahifistelijöitä, jotka vaivoja kaihtamatta etsivät puhdasta ja torjunta-aineetonta, eettistä ja kestävästi tuotettua ruokaa suoraan yrittäjiltä, tilamyymälöistä tai ruokapiirin kautta.

Mutta löytääkö lähiruoka ruokakoriimme ja -kärryihimme saakka? Itse olen kuluttajana myöhään herännyt. Vasta kun työssäni olen joutunut tekemisiin ruoantuottajien kanssa, on vaaka alkanut kallistua yhä enemmän lähi- ja lähiluomuruoan puoleen. Mitä enemmän tutkimustuloksia esimerkiksi luomuruoan myönteisistä ravitsemuksellisesta sisällöstä kuulen, sitä kutsuvammilta luomutuotteet kaupan hyllyssä näyttävät. Ennen arvostuksen takeeksi riitti suomenlippu. Nyt luomulehtimerkki on kovaa valuuttaa. Varsinkin, jos löydän pakkauksen kyljestä tutun tuottajan nimen. Paavon porkkanoita ja Antun luomuruisleipää, nam! Lähikylän luomusalaattia ja kotikaupungin salaattikastiketta, voiko parempaa olla?

Vaikka asioin harvakseltaan erikoisliikkeissä, ostoskäyttäytymiseni marketissa on muuttunut. Edullisin hintalappu ei olekaan enää valintojani määräävä tekijä. Nähtyäni, millä intohimolla paikalliset tuottajat työtään tekevät, tajuan uudella tavalla omien valintojeni vaikutuksen työllisyyteen, lähialueiden elinvoimaisuuteen ja luonnon kestävyyteen.

9.2. Luomullako etumatkaa Etelä-Savolle seminaarissa oli pitkä rivi panelisteja; Kansanedustaja, eduskunnan maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä, maaseutu- ja energiayksikön päällikkö Maija Puurunen Etelä-Savon ELY-keskuksesta, palvelu- ja kehityspäällikkö Pekka Häkkinen ProAgria Etelä-Savosta, yrittäjä Anttu Rautio Siiskosen leipomosta, vihannesviljelijä Antti Vauhkonen Haukivuorelta, lihantuottaja, yrittäjä Esko Rissanen, Hyvätuuli Highlandista Jäppilästä sekä päivittäistavarakaupan myyntipäällikkö Jari Liimatainen Mikkelin Prismasta. He kaikki vakuuttivat kilvan, että nyt jos koskaan tarvitaan kaikkien tahojen yhteistyötä. Muuten syömme toisten tuottamaa leipää ja Järvi-Saimaan potentiaali jää iäksi uinumaan. Silloin jää myöskin hallitusohjelman luomua 20 % vuonna 2020 -tavoite toteutumatta.

Panelistit ja seminaariosallistujat perään kuuluttivat poliittisilta päättäjiltä ja virkamiehiltä rohkeutta sijoittaa tulevaisuuteen, viranomaisilta joustavaa ja kannustavaa valvontaa, julkisia ruokahankintoja kilpailuttavilta lähellä ja kestävästi tuotettua ruokaa painottavia hankintakriteereitä. Ravintoloilta kysytään rohkeutta ja viitseliäisyyttä tehdä ostoja ja rakentaa ruokalistoja, joissa lähiluomu ja lähituottajat näkyvät. Kaupoilla on markkinaosuuksien tavoittelun lisäksi myös kuluttajakasvattajan rooli: puhutella kuluttajaa ruoan halpuuttamisen rinnalla laadulla, läheisyydellä ja jäljitettävyydellä. Tuottajilta, jalostajilta ja kehittäjiltä kysytään herkkää korvaa lukea toimintaympäristön signaaleja ja sinnikkyyttä etsiä avautuvia mahdollisuuksia aina uudestaan.

Usko, rohkeus ja riskinotto eivät kuitenkaan vie pitkälle, ellei ole kestävyyttä.

Katsoin luistelija Mika Poutalan haastattelun, jossa hän kuvasi unelmien eteen työskentelyä pitkien portaiden nousemiseksi. Jokainen päivä, jolloin usko ei riitä, eikä työnteko huvita, tavoite karkaa yhden askelman kauemmaksi. Jos jätämme ponnistelun kesken, emme koskaan saa selville, kuinka lähelle tavoitetta pääsimme. Kuka haluaisi matkan keskeytyvän toiseksi viimeiselle askelmalle, kun voitto voi olla aivan kielellä, muistuttaa Poutala.

Montako talouden taantumaa, maailmankaupan kriisiä ja ruokaskandaalia vielä tarvitaan ennen kuin turvallinen, terveellinen ja jäljitettävä lähiluomu saa ansaitsemansa osan kodeissa, kouluissa kuin ravintoloissakin?

Jos italialaiset osaavat olla ylpeitä kaiken maailman grana padano juustostaan ja prosciutto-kinkustaan ja kreikkalaiset kalamata-oliiveistaan ja fetajuustostaan, miksi me emme olisi ylpeitä oman maakuntamme marjoista ja hilloista, muikuista ja mädistä puhumattakaan Saimaan vesistöjen äärellä tuotetuista kasviksista, lihasta ja maidosta. Ja tuotteista, joita noista upeista raaka-aineista on saatavilla. Kunhan olosuhteet, kannustimet ja kysyntä saadaan tukemaan lähi- ja lähiruomuruoan matkaa Etelä-Savon ja muun maailman ruokapöytiin.

Kenen leipää syömme? Kenen lauluja laulamme?

Kirjoittaja Heli Peltola työskentelee viestintäsuunnittelijana Luomuinstituutissa, joka on Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen asiantuntijaverkosto.

Lisää aiheesta:

Uskallusta,uusia markkinoita ja brändin luomista – siinä lääkkeitä luomun kasvuun –uutinen Luomuinstituutin verkkosivuilla 10.2.2015

Paikallistaluomuruokaa kuluttajalle – ketjukokeiluja Etelä-Savossa -julkaisu

Kohti kestävää ja menestyvää ruokaketjua. Etelä-Savon ruoka-alan kehittämissuuntia 2014 - 2020

http://www.ekoneum.com/index.php?oid=2

*Lähde Aitoja makuja -hankkeessa tehdyt kyselyt

Lisätiedot:
Luomuinstituutti, Viestintäsuunnittelija Heli Peltola, 0445 906 834, heli.peltola@helsinki.fi

www.luomuinstituutti.fi

www.facebook.com/luomuinstituutti