Maaseutukuriiri: Viljelijät innostumassa sähköisestä tukihausta

Etelä-Savon ELY-keskus toteutti alkuvuodesta kyselyn, jossa tiedusteltiin alueen viljelijöiden kokemuksia maatalouden viljelijätukien sähköisestä hakemisesta ja sen edellyttämistä koulutustarpeista. Kyselyn mukaan sähköisenä tukihakemuksensa aikoo varmasti jättää 44 % ja mahdollisesti 17 % hakijoista. Edelleen paperilomaketta aikoo käyttää 28 % vastaajista, ja 11 prosenttia ei osannut sanoa vielä lomakkeensa täyttötapaa.

Kolmanneksella kyselyyn vastanneista on kiinteä laajakaista ja yli puolella liikkuva mokkulayhteys. Vajaalla kymmenellä prosentilla vastaajista ei ole lainkaan tietoliikenneyhteyttä. Laajakaista on yleisin suurimmilla viljatiloilla, joilla on myös suhteessa muihin enemmän sähköisestä tukihakemisesta kokemusta ja aikomuksia. Yli puolella vastaajista on toimiva tietoliikenneyhteys, mutta kolmannes ilmoitti yhteyden olevan liian hidas tai kokonaan toimimaton.

Kysely tehtiin maatalouden tukirekisterin osoitteiston pohjalta ja siihen saatiin 637 vastausta. Kysely lähetettiin sähköisenä niille viljelijöille, joilla oli sähköpostiosoite merkittynä tukirekisteriin. Muille viljelijöille kysely lähetettiin kirjepostitse.

Sähköinen haku edellytyksenä tukihallinnon tehostamiselle

Sähköinen tukihaku helpottaa viljelijää toimistotöissä, mikä on tavoitteena myös tukihallinnossa. Sähköisessä muodossa olevat tukitiedot muodostavat perustan tukihallinnon järjestelmien kehittämiselle ja resurssien tehokkaalle käytölle kunta- ja aluehallinnossa. Maaseutu-viraston internetsivuilta (www.mavi.fi) löytyy Vipu-verkkoasiointipalvelu, jossa viljelijä voi laatia tukihakemuksensa. Vipu-palvelun avulla viljelijä voi tarkastella oman tilansa tukihakemustietoja sekä karttakuvia myöhemminkin.

Sähköisen tiedonkäsittelyn vauhdittamiseksi Etelä-Savossa aloitettiin viime vuoden lopulla ELY-keskuksen rahoittamana Maatila ICT-hanke, jota toteuttavat ammattiopistot ESEDU Mikkelin seudulla ja SAMI Savonlinnan seudulla.

Useimmilla onnistunut sähköinen tukihaku

Vuonna 2012 sähköisen tukihaun tehneistä vastaajista 74 % totesi, ettei siihen liittynyt mitään ongelmia, 23 prosentilla oli ollut pieniä ongelmia ja kolmella prosentilla merkittäviä ongelmia.

Niinpä tänä vuonna yhä useampi viljelijä on rohkaistumassa hakemaan tuet sähköisesti. Pienimmistä tiloista kolmannes ja yli 20 peltohehtaarin tiloista peräti kaksi kolmannesta aikoo jättää tukihakemuksensa sähköisenä.

Tuotantosuunnittain tarkasteltuna maitotiloista kaksi kolmesta, naudanlihatiloista yli puolet ja keskimääräistä suuremmista viljatiloista lähes 70 % aikoo hakea tukia sähköisesti. Lisäksi mahdollisesti sähköisen hakemuksen jättäviä on tilaryhmästä riippuen noin 10–20 %. Paperilomakkeen täyttäjiä on kyselyn mukaan suhteessa eniten vielä pienimpien tilojen ryhmissä.

Mikä estää sähköisen hakemisen?

Ongelmallisin tekijä sähköisessä tukihaussa Etelä-Savossa on, että noin kolmanneksella viljelijöistä tietoliikenneyhteys ei toimi tai se on liian hidas. Lisäksi noin 40 prosenttia vastaajista kokee sähköisen tukihakemisen itselleen uutena asiana, johon monella ei ole ollut aikaa perehtyä.

Noin kolmannes vastanneista ei luota omaan osaamiseensa sähköisessä tukihaussa. Sitä vastoin sähköisen tukihakemisen järjestelmä koettiin yleensä luotettavaksi. Tukihakemusten perille menoon uskottiin myös sellaisten viljelijöiden keskuudessa, jotka eivät vielä ole kokeilleet sähköistä hakua.

Koulutuksen tarve maatalouden sähköisessä asioinnissa

Runsas kolmannes kyselyyn vastanneista koki tarvitsevansa apua sähköisen tukihakemuksen laadinnassa. Lisäksi kaivataan lisäopetusta veroilmoituksen laadinnassa, maatalouden ammattisovelluksissa (eläinrekisterit, viljelysuunnitelmat yms.), kartta- ja metsätalouden sähköisissä palveluissa, kirjanpidossa, taulukkolaskennassa, tietoturvassa (varmuuskopiointi ja virustorjunta), Windowsin hallinnassa sekä laite- ja verkkoyhteyden hankinnassa.

Useimmat lisäopetusta tarvitsevista viljelijöistä toivovat sähköisten asioinnin opetuksen järjestyvän pienryhmäopetuksena lähimmässä kirkonkylässä (noin 40 %), kaupungissa tai omalla kylällä. Viidennes vastaajista toivoo lähiopetuksen tapahtuvan omalla tilallaan. Etäopetus internetin kautta sopii parhaiten neljännekselle ja sähköpostin kautta noin joka kymmenennelle.