Maakuntamme vahvuutena on aina ollut ympäröivä luonto ja sen tuottama kasvu. Maa- ja metsätalouden tuottoa lisääviä kasvutekijöitä on kehitetty sekä käytetty puolen vuosisadan aikana runsaasti. Maasta on osattu ottaa yhä enemmän ja nopeammin markkinajärjestelmän kaipaamia raaka-aineita. Metsistä on muovattu tehokkaita kuidun, pitkän tavaran sekä nykyisin energian tuotantoalueita. Pellot tuottavat vuodesta vuoteen uusia satoennätyksiä ja peltopinta-alat ovat kasvusuunnassa. Tuottajien asema on tapahtuneesta tuotantokehityksestä huolimatta edellään kaltevalla pinnalla - myös yrittäjistä otetaan markkinoiden virroissa kaikki irti.
Kun tarkastellaan luonnon itsensä tilaa
tuotantoympäristönä, voidaan huomata useita huolen aiheita. Metsätalouden
tehostumisen tuloksena luonnontilaisuuden merkit ovat vähissä. Suurin osa
kuivatettavissa olevista kosteikoista ja soista on laskettu tyhjiksi.
Maastonkohdat jotka olivat aiemmin luonnon muovaamia lukuisten lajien elinympäristöjä,
pintavesien pesualtaita sekä tulvien hillitsijöitä puskevat puuta ja pensasta.
Ojitus on siirtänyt kosteuden lisäksi ravinteita sekä kiintoaineita
alapuolisiin vesistöihin, usein meidän kotirannoillemme. Samalla ihmetellään
rantojen mataloitumista, vesien sameutumista ja ylenmääräistä särkikalojen
runsautta. Pintavesien ennaltaehkäisevässä hoidossa metsätalous on vasta
alkutaipaleellaan.
Maatalouden osuus pintavesien laadun muutoksissa on ollut
tikun nenässä jo pitkään. Huonot uutiset Itämerestä ja sen saariston tilasta
johtavat usein maatalouden syyllistämiseen ainoana rehevöittäjänä. Varma totuus
on se, että Itämerenkin suojelu aloitetaan latvavesiltä. Sinun ja naapurisi
mailta lähtevät norot kasvavat edelle ojiksi, puroiksi ja virroiksi jotka kaikki
päätyvät lopulta mereen. Tällä matkalla olevat pintavedet ovat tavalla
luonnollisen valuman sekä kuivatusvesien välialtaita ennustaen tulevaa meren
tilaa. Huoli vesien kunnosta on yhteinen. Kaikkien valuma-alueen ihmisten
vastuulla on tulevaisuuden järvien ja merien tila. Siksi metsätalouden sekä
maatalouden on aloitettava riittävän mittavan toimet pintavesien hyväksi.
Kun pintavedet voivat hyvin, voi hyvin myös vesiä
ympäröivä luonto. Samasta hyvinvoinnista nauttivat myös veden kosketuspiirissä
olevat ihmiset.
Etelä-Savossa on otettu pitkiä askelia pintavesien
suojelussa ja hoidossa. Maanomistajia on pidetty tietoisina oman
tuotantoympäristönsä monimuotoisuuden (monilajisuuden) kehittämisestä sekä
kulttuuriympäristöjen vaalimisesta. Maakunnan alueella on tehty lukuisia
ansiokkaita kartoituksia ja niihin liittyviä suunnitelmia maatalousympäristön
hoitamiseksi.
Tietoa oman ympäristön tilasta on lukuisilla
maanomistajilla tarpeeksi. Nyt alkaa olla aika muuttaa ammattilaisten
huolellisesti tekemät suunnitelmat teoiksi. Oma työmottoni vesiensuojelussa ja
monilajisuuden kehittämisessä on: "Vain perustettu kosteikko toimii!"
Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat eivät pöytälaatikossa puhdista desiäkään
kuivatusvesiä - vuosikymmenessäkään.
Maatalouden sekä ympäristöalan toimijat ovat tehneet
Etelä-Savossa hyvää työtä maanomistajien kouluttamiseksi ympäristövastuulliseen
toimintaan. Tällä hetkellä voimassaolevat erityisympäristötuet antavat vielä
toistaiseksi erinomaisen selkänojan luonnonhoitohankkeiden toteuttamiseen.
Kysymys käytännön toimien aloittamisesta on maanomistajilla, hallinnon ja
neuvonnan rahkeet kestävät kyllä.
Toimivia eteläsavolaisia vesiensuojelu- ja
vesiensuojeluratkaisuja on tehty joko omarahoitteisina tai mm.
ei-tuotannollisen investointituen turvin eri puolille maakuntaa. Valmistuneet
hankkeet ovat osoittaneet tehtyjen toimien tarpeellisuuden kuivatusvesien
puhdistumisena ennen purkautumista alapuoliseen vesistöön. Runsastunut ranta-
ja vesilinnusto kertoo kosteikkojen toimivuudesta kaiken ympäröivän luonnon
hyväksi.
Suomen riistakeskuksella on meneillään Kotiseutukosteikko
Life - hanke jossa on rakennettu mallikosteikkojen verkostoa koulutuksen,
kosteikkosuunnittelun, monilajisuuden ja virkistyksen tarpeisiin. Suomella on
linnustollisesti suuri vastuu Euroopan lajiston hyvinvoinnista.
Riistan hyvinvoinnin lisäksi hankkeen toimet edistävät
muitakin maamme yli sadasta vesi- ja rantaympäristön lintulajista. Perustetun
tai palautetun kosteikon hyötyiin kuuluvat samalla myös maalinnut. Esimerkkinä
voi pitää metsäkanalintujen poikasten elinehtona olevia kosteita painanteita ja
kosteikkojen reunoja. Samoilla mailla viihtyvät myös muut metsäisinä pidetyt
eläinlajit.
Kotiseutukosteikko - hankkeen mallikohteita löytyy mm.
Pieksämäeltä, Oravista Savonlinnassa, Jäppilästä, Suomenniemeltä sekä
Heinolasta.
Tiedot ja kuvaukset kohteita löytyy osoitteesta www.kosteikko.fi .
Neuvontaa ja opastusta etenkin riistakosteikkoasioissa saat
maatalous ja ympäristöviranomaisten lisäksi Suomen riistakeskuksen Etelä-Savon
aluekonttorista Juvalla
tai allekirjoittaneelta Kotiseutukosteikko –hankkeen riistasuunnittelijalta
Mikkelistä.
Veli-Matti Pekkarinen, riistasuunnittelija
Kotiseutukosteikko-Life / Life+ Return of Rural Wetlands
Suomen riistakeskus / Finlands viltcentral / Finnish Wildlife Agency
Suomen riistakeskus / Finlands viltcentral / Finnish Wildlife Agency
Heinärinne 4, FI-50180 MIKKELI
+358 (0) 294312403
Riista.fi-sivusto on
uudistunut, käy tutustumassa monipuoliseen sisältöön! www.riista.fi
http://www.youtube.com/watch?v=AyaUZIva0EE
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=k1GoHLtKY70
VastaaPoistahttp://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/maataloudenymparistotuki/eituotannollisteninvestointientuki.html
VastaaPoista