Elinkeinoympäristöjen luonnonhoitoa kosteikkojen avulla

Maakuntamme vahvuutena on aina ollut ympäröivä luonto ja sen tuottama kasvu. Maa- ja metsätalouden tuottoa lisääviä kasvutekijöitä on kehitetty sekä käytetty puolen vuosisadan aikana runsaasti. Maasta on osattu ottaa yhä enemmän ja nopeammin markkinajärjestelmän kaipaamia raaka-aineita.  Metsistä on muovattu tehokkaita kuidun, pitkän tavaran sekä nykyisin energian tuotantoalueita.  Pellot tuottavat vuodesta vuoteen uusia satoennätyksiä ja peltopinta-alat ovat kasvusuunnassa. Tuottajien asema on tapahtuneesta tuotantokehityksestä huolimatta edellään kaltevalla pinnalla - myös yrittäjistä otetaan markkinoiden virroissa kaikki irti.

Kun tarkastellaan luonnon itsensä tilaa tuotantoympäristönä, voidaan huomata useita huolen aiheita. Metsätalouden tehostumisen tuloksena luonnontilaisuuden merkit ovat vähissä. Suurin osa kuivatettavissa olevista kosteikoista ja soista on laskettu tyhjiksi. Maastonkohdat jotka olivat aiemmin luonnon muovaamia lukuisten lajien elinympäristöjä, pintavesien pesualtaita sekä tulvien hillitsijöitä puskevat puuta ja pensasta. Ojitus on siirtänyt kosteuden lisäksi ravinteita sekä kiintoaineita alapuolisiin vesistöihin, usein meidän kotirannoillemme. Samalla ihmetellään rantojen mataloitumista, vesien sameutumista ja ylenmääräistä särkikalojen runsautta. Pintavesien ennaltaehkäisevässä hoidossa metsätalous on vasta alkutaipaleellaan.

Maatalouden osuus pintavesien laadun muutoksissa on ollut tikun nenässä jo pitkään. Huonot uutiset Itämerestä ja sen saariston tilasta johtavat usein maatalouden syyllistämiseen ainoana rehevöittäjänä. Varma totuus on se, että Itämerenkin suojelu aloitetaan latvavesiltä. Sinun ja naapurisi mailta lähtevät norot kasvavat edelle ojiksi, puroiksi ja virroiksi jotka kaikki päätyvät lopulta mereen. Tällä matkalla olevat pintavedet ovat tavalla luonnollisen valuman sekä kuivatusvesien välialtaita ennustaen tulevaa meren tilaa. Huoli vesien kunnosta on yhteinen. Kaikkien valuma-alueen ihmisten vastuulla on tulevaisuuden järvien ja merien tila. Siksi metsätalouden sekä maatalouden on aloitettava riittävän mittavan toimet pintavesien hyväksi.

Kun pintavedet voivat hyvin, voi hyvin myös vesiä ympäröivä luonto. Samasta hyvinvoinnista nauttivat myös veden kosketuspiirissä olevat ihmiset.

Etelä-Savossa on otettu pitkiä askelia pintavesien suojelussa ja hoidossa. Maanomistajia on pidetty tietoisina oman tuotantoympäristönsä monimuotoisuuden (monilajisuuden) kehittämisestä sekä kulttuuriympäristöjen vaalimisesta. Maakunnan alueella on tehty lukuisia ansiokkaita kartoituksia ja niihin liittyviä suunnitelmia maatalousympäristön hoitamiseksi.

Tietoa oman ympäristön tilasta on lukuisilla maanomistajilla tarpeeksi. Nyt alkaa olla aika muuttaa ammattilaisten huolellisesti tekemät suunnitelmat teoiksi. Oma työmottoni vesiensuojelussa ja monilajisuuden kehittämisessä on: "Vain perustettu kosteikko toimii!" Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat eivät pöytälaatikossa puhdista desiäkään kuivatusvesiä - vuosikymmenessäkään.

Maatalouden sekä ympäristöalan toimijat ovat tehneet Etelä-Savossa hyvää työtä maanomistajien kouluttamiseksi ympäristövastuulliseen toimintaan. Tällä hetkellä voimassaolevat erityisympäristötuet antavat vielä toistaiseksi erinomaisen selkänojan luonnonhoitohankkeiden toteuttamiseen. Kysymys käytännön toimien aloittamisesta on maanomistajilla, hallinnon ja neuvonnan rahkeet kestävät kyllä.

Toimivia eteläsavolaisia vesiensuojelu- ja vesiensuojeluratkaisuja on tehty joko omarahoitteisina tai mm. ei-tuotannollisen investointituen turvin eri puolille maakuntaa. Valmistuneet hankkeet ovat osoittaneet tehtyjen toimien tarpeellisuuden kuivatusvesien puhdistumisena ennen purkautumista alapuoliseen vesistöön. Runsastunut ranta- ja vesilinnusto kertoo kosteikkojen toimivuudesta kaiken ympäröivän luonnon hyväksi.

Suomen riistakeskuksella on meneillään Kotiseutukosteikko Life - hanke jossa on rakennettu mallikosteikkojen verkostoa koulutuksen, kosteikkosuunnittelun, monilajisuuden ja virkistyksen tarpeisiin. Suomella on linnustollisesti suuri vastuu Euroopan lajiston hyvinvoinnista.

Riistan hyvinvoinnin lisäksi hankkeen toimet edistävät muitakin maamme yli sadasta vesi- ja rantaympäristön lintulajista. Perustetun tai palautetun kosteikon hyötyiin kuuluvat samalla myös maalinnut. Esimerkkinä voi pitää metsäkanalintujen poikasten elinehtona olevia kosteita painanteita ja kosteikkojen reunoja. Samoilla mailla viihtyvät myös muut metsäisinä pidetyt eläinlajit.

Kotiseutukosteikko - hankkeen mallikohteita löytyy mm. Pieksämäeltä, Oravista Savonlinnassa, Jäppilästä, Suomenniemeltä sekä Heinolasta.

Tiedot ja kuvaukset kohteita löytyy osoitteesta www.kosteikko.fi .

Neuvontaa ja opastusta etenkin riistakosteikkoasioissa saat maatalous ja ympäristöviranomaisten lisäksi Suomen riistakeskuksen Etelä-Savon aluekonttorista Juvalla

http://riista.fi/riistahallinto/alueet-ja-toimipisteet/etela-savo/ 

tai allekirjoittaneelta Kotiseutukosteikko –hankkeen riistasuunnittelijalta Mikkelistä.

Veli-Matti Pekkarinen, riistasuunnittelija

Kotiseutukosteikko-Life / Life+ Return of Rural Wetlands
Suomen riistakeskus / Finlands viltcentral / Finnish Wildlife Agency

Heinärinne 4, FI-50180 MIKKELI

+358 (0) 294312403

Riista.fi-sivusto on uudistunut, käy tutustumassa monipuoliseen sisältöön! www.riista.fi