Metsäkeskuksen
tiedote:
Sukupolvenvaihdoksia
kypsyteltiin messuilla Mikkelissä
Metsätilasta
luopumisen tullessa ajankohtaiseksi tarvitaan tietoa sopivimman luopumistavan
valitsemiseksi. Etelä-Savossa omistusvaihtoehdot ovat monen metsänomistajan
pohdiskeltavana. Konserttitalo Mikaelin ovi kävi tiuhaan tahtiin 14.4.
Metsäkeskuksen yhteistyökumppaneineen järjestämän Polvelta toiselle
-messupäivän aikana Mikkelissä.
 |
| Kehittämisasiantuntija Pertti Vento (oik.) kannusti messuilla Leena ja Heimo Pylvänäistä tilojensa omistusjärjestelyjen päivittämiseen. |
Sukupolvenvaihdosta
kypsytellessään metsänomistajat etsivät omatoimisesti tietoa internetistä ja
kirjoista. Asiantuntija-apua tarvitessa käännytään mielellään tutun henkilön
puoleen pankissa, firmoissa, Metsäkeskuksessa, metsänhoitoyhdistyksessä,
ProAgriassa ja verohallinnossa. Nämä tiedot selvisivät Polvelta Toiselle 2012
-kyselyn vastauksista. Metsätalousinsinööriopiskelija Jenni Tommola julkaisi
opinnäytetyönä tekemänsä kyselyn tulokset messuilla.
Omistajavaihdokset
ovat kauaskantoisia päätöksiä
Metsätilan
omistusmessuilla eri asiantuntijatahot ovat tavattavissa samalla kertaa, ja
tarjolla on myös luentoja. Messupäivän antia hyödynsi Mikkelissä 480
metsänomistajaa. Polvelta Toiselle -kyselyyn vastanneet metsänomistajat
arvostavat messujen lisäksi uusille metsänomistajille suunnattua koulutusta ja
kursseja. Tieto-taidon kasvaessa katsotaan myös tilan arvon kasvavan.
Kyselyyn
vastanneista 97 metsänomistajasta 46 prosentilla oli aikomuksena toteuttaa
sukupolvenvaihdos lähivuosina. Luovutuksen yhteydessä nähtiin tärkeänä löytää
metsätilan asioista kiinnostunut, luotettava jatkaja.
Etämetsänomistukseen metsänomistajilla oli varovainen suhtautuminen.
–
Kauan metsää omistaneet sukutilalliset ovat huolissaan, osaavatko muualla
asuvat ja palkkatyötä tekevät arvostaa metsää ja sukutilan jatkumista, Tommola
kertoi.
Metsänomistukseen
liittyvät päätökset vaativat kypsyttelyä.
–Maapallo,
maa ja sen tuotokset ovat kullakin sukupolvella lainassa. Niitä kun ei voi
viedä mukanaan hautaan. Lainatavaroita on hoidettava hyvin, totesi eräs
kyselyyn vastannut.
”Pitäisi tehdä jotain” – konkretiaa messujen
jälkeen
Messuilla vieraillut Tuomo Tommola
harkitsee sukupolvenvaihdosta. Lapsia on kolme. Opinnäytetyön julkaissut Jenni
Tommola voisi hyvin nähdä itsensä metsätalousinsinööriksi valmistumisen jälkeen
ansiotyössä käyvänä metsätilan omistajana.
–Ensimmäiset ansionsa Jenni on hankkinut
5-vuotiaana rajapyykkejä merkkaamalla. Se oli parin viikon rupeama, josta sai
viisi markkaa merkiltä, Tuomo Tommola muistelee.
Tommolat toteavat, ettei omistusvaihdoksi ole
vain yhtä pätevää ratkaisua. Tietoa tarvitaan etenkin lainsäädännön muuttuessa,
ja onneksi sitä on saatavilla.
Leena ja Heimo Pylvänäisen toi messuille
tarve tehdä järjestelyjä tilojensa omistussuhteisiin.
–Perintömetsät ovat yhä kuolinpesän nimissä.
Pitäisi tehdä jotain, Heimo Pylvänäinen naurahtaa.
Kelloliikkeitä hoitaessa tilojen
omistusjärjestelyt ovat jääneet taka-alalle. Saimaan rannalla Anttolassa olevaa
päätilaa on käytetty kesänviettopaikkana, ja metsänhoito on jätetty
ammattilaisten käsiin.
–Täältä messuilta olemme saaneet eväitä
avuksi miettiessämme omistusvaihtoehtoja. Kuolinpesän lopettaminen on
ensimmäisenä suunnitelmissa, Leena Pylvänäinen totesi.
Luopumisen
tuskaa ja helpotuksen tunnetta
 |
| Esa Lappalainen |
Metsäkeskuksen
projektipäällikkö Esa Lappalainen kertoi vuosittain 15 000 tilan
vaihtavan omistajaa.
–Sukupolvenvaihdokset
ovat ajankohtainen asia. Metsänomistajien keski-ikä on yli 60 vuotta, ja se
nousee koko ajan. Paras tehdä päätöksiä hyvissä ajoin. Uusien
metsänomistajienkin keski-ikä on yli 50 vuotta, Lappalainen toteaa.
Metsätalouden
halutaan säilyvän kannattavana sukupolvenvaihdoksen jälkeenkin. Tähän päästään
Lappalaisen mukaan neljällä portaalla: määrittämällä tilan arvo
metsäsuunnitelman pohjalta, keskustelemalla perheen kanssa, kysymällä
asiantuntijoilta neuvoa ja teettämällä tarvittavat asiakirjat.
–Tällä tavoin toimittuaan voi nukkua yönsä
rauhassa. Luopumisen tuska voi vaihtua helpotuksen tunteeseen, lupaili
Lappalainen.
Messut olivat osa Perhemetsä 3G -hanketta,
jota rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.
Esa Lappalaisen haastattelun voi kuunnella Maaseutukuriirin kotisivuilla:
Kuvia Polvelta toiselle -messupäivästä Mikaelista 14.4.2014:
https://www.facebook.com/media/set/?set=a.304967869660457.1073741866.151682061655706&type=3
Lisätietoja: Projektipäällikkö Esa
Lappalainen puh. 0400 256 146, viestintäsihteeri Lea
Häyrinen puh. 040 5784 538
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti