Megatrendeillä
tarkoitetaan kehityksen suuria aaltoja, ilmiökokonaisuuksia, joilla katsotaan
olevan selkeä kehityssuunta. Ne muodostuvat useista ilmiöistä ja trendeistä. Alueiden
kehitykseen vaikuttavia megatrendejä ovat muun muassa teknologian kehitys,
talouden globalisaatio, ilmastonmuutos, luonnonvarojen niukkeneminen, väestön
ikääntyminen sekä yksilöllistymiskehitys.
Megatrendien avulla voidaan luodata tulevaisuutta ja
tarkastella toimintaympäristön muutoksia mahdollisuuksineen mutta myös
ongelmineen ja haasteineen.
Tietoverkot
vapauttavat työn ajasta ja paikasta
Teknologian kehitys ja digitalisoituva maailma muuttavat
talouden rakenteita. Työ ja talous organisoituvat tulevaisuudessa globaaliksi,
verkostomaiseksi ja ajasta ja paikasta riippumattomaksi toiminnaksi. Kun työtä tehdään
verkon välityksellä, mahdollistuu yritystoiminta myös keskusten ulkopuolella
muillakin kuin alkutuotannon toimialoilla. Talouden rakennemuutos vie työpaikkoja
perinteisiltä toimialoilta, mutta sen myötä syntyy myös täysin uutta työtä ja
innovaatioita. Tällaisia ovat esimerkiksi puun uudet käyttömahdollisuudet sekä
erilaiset luontoon liittyvät hyvinvointipalvelut.
Biotalous ja
uusiutuva energia – tulevaisuuden teknologiat
Ennakoidaan, että biotalous on 2020-luvun megatrendi, jolla
tavoitellaan vähähiilisyyttä, resurssitehokkuutta sekä fossiilisten
polttoaineiden korvaamista uusiutuvalla energialla. Maaseutua ja metsää,
Etelä-Savon luontaisia voimavaroja, osataan tulevaisuudessa hyödyntää nykyistä
monipuolisemmin muun muassa bioenergian tuotantoa lisäämällä. Etelä-Savossa
ovat tarjolla kaikki hyvän elämän perusedellytykset: puhdasta ilmaa, vettä ja
luontoa. Globaalissa mittakaavassa ilmastokysymykset muuttavat ihmisten
elinoloja ja ilmenee jopa ilmastopakolaisuutta.
Ikäihmiset,
etnomaalaiset ja wlan-agrit – maaseudun uudet tulijat
Väestön ikääntyminen näkyy Etelä-Savossa erityisen
voimakkaana, mikä lisää myös ikääntymiseen liittyvien palvelujen kysyntää. Tulevaisuuden
maaseudullakin asunee ja vieraillee uudentyyppisiä kuluttajaryhmiä, jotka
tekevät yksilöllisiä elämänvalintoja ja kuluttavat heille räätälöityjä
uudenlaisia palveluja. Heitä ovat muun muassa etnomaalaiset, jotka etsivät maaseudulta yhteisöllisyyttä ja
paikalliskulttuuria sekä wlan-agrit,
jotka muuttavat maalle tekemään luovaa työtä verkon välityksellä (ks. lähde
Kati Hienonen 2011).
Ennakointityötä tehdään maakunnassa Etelä-Savon Maakuntaliiton,
Etelä-Savon ELY-keskuksen sekä lukuisten muiden toimijoiden yhteistyöllä.
Yhdessä ennakoiden voidaan aktiivisesti vaikuttaa tulevaisuuden
kehityskulkuihin.
Lisätiedot:
Hanna Kautiainen, Etelä-Savon Maakuntaliitto, suunnittelija (ennakointi), 044 770 0519, hanna.kautiainen@esavo.fi
(LÄHDE: Hienonen, Kati (2011) Maaseutu tulevaisuuden merkitysyhteiskunnassa. Trendianalyysi. Sitran selvityksiä 52)
Lisätiedot:
Hanna Kautiainen, Etelä-Savon Maakuntaliitto, suunnittelija (ennakointi), 044 770 0519, hanna.kautiainen@esavo.fi
(LÄHDE: Hienonen, Kati (2011) Maaseutu tulevaisuuden merkitysyhteiskunnassa. Trendianalyysi. Sitran selvityksiä 52)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti