Tuhkalla lisäkasvua Etelä-Savon metsiin

Etelä-Savo, kolme päivää, kolme paikkakuntaa, yli 150 kuuntelijaa ja kourallinen alansa osaajia kertomassa miten saamme energiateollisuuden sivutuotteesta tuhkasta lisäkasvua suometsiimme. Etelä-Savossa on noin 200 000 hehtaaria ojitettuja soita, joista n. 62 000 hehtaarille puun- ja turpeenpoltosta syntyvä sivutuote antaisi tärkeitä ravinteita, lisäisi kasvua ja parantaisi puun laatua.

Puuntuhka sisältää fosforia, kaliumia, booria ja monia hivenaineita, joita suometsämme tarvitsevat korjaamaan ravinnetasapainoa. Kangasmaita lannoitettaessa on tuhkaan lisättävä typpeä, koska ne kärsivät typen puutteesta. Turvekankaat (=suometsät) sisältävät runsaasti typpeä, mutta kasvua rajoittaa fosforin ja kaliumin puute. Fosforin, kaliumin ja boorin puutostilat näkyvät puustossa

Mikko Moilanen

kellastuneina havunneulasina, kaksihaaraisina latvuksina ja kasvun pysähdyksenä. Mikko Moilanen Metsäntutkimuslaitokselta kertoi, että tuhkalla lannoittaminen on antanut keskimäärin 2-4 m3 vuotuisen lisäkasvun jopa viidenkymmenen vuoden ajan. Luennossaan Moilanen esitteli tuhkan sisältämät ravinteet ja niiden vaikutukset maaperään, kasvillisuuteen ja kasvuun. Tuhkalannoituksen vaikutuksesta on tietoa jo 100 vuoden ajalta. Kuvat lannoitetusta metsästä ja lannoittamattomasta vertailualasta havainnollistivat hyvin lannoituksen vaikutuksen.

”Levittämällä tuhkaa palautamme tuhkan sinne mistä se on lähtöisinkin eli metsään”

Seminaaritilaisuudet kuuluivat Biolannoite - Metsät kasvuun tuhkalla hankkeeseen, joka on ollut käynnissä vuodesta 2013 lähtien. Hankkeen tavoitteena on lisätä puu- ja turvetuhkien käyttöä suometsissä, koska metsähakkeen käytön on tarkoitus kaksinkertaistua seuraavan vuosikymmenen aikana. Tuhkat ovat voima- ja energialaitoksille jätettä, jota ajetaan jätelaitoksille, joten on järkeenkäypää, että hyödynnämme tuhkat suometsissämme ja lisäämme näin puuston tuottavuutta. 2-4 m3 lisäkasvun hehtaarille on laskettu tuovan jopa yli 10% tuoton sijoitetulle pääomalle. Hankkeen tavoitteena on lisätä tuhkan käyttöä Etelä-Savon alueella ja aktivoida metsänomistajia, metsätoimihenkilöitä ja maa- ja metsätalousyrittäjiä käyttämään tuhka hyödyksi.

Fa Forest Oy on johtava tuhkanjalostaja ja lentolevittäjä Suomessa. Heikki Suvanto, FA Forestin myyntipäällikkö kertoi tuhkan jalostamisesta ja laatutekijöistä, jotka tuottavat metsänomistajalle parhaan ja kustannustehokkaan ratkaisun suometsien lannoitukseen. FA Forestin tuhkatuotteet kulkevat Ecolan- nimellä. Suvanto kertoi tuhkan ravinnepitoisuuksien olevan matalia verrattuna kemiallisiin lannoitteisiin. Tämän vuoksi tuhkaa täytyy levittää 3000 – 5000 kg/ha, jotta lannoitesuositusten mukaisesti metsämaahan saadaan lisättyä 40 kg/ha fosforia ja 80 kg/ha kaliumia antamaan lisäpontta kasvuun. Lannoituksissa käytetty tuhka on peräisin puuta ja turvetta polttavilta voimalaitoksilta, joiden tuhkasta puutuhkan osuus on 70-100%. Kivihiilipohjaista tuhkaa ei saa käyttää metsälannoituksiin. Tällä hetkellä Etelä-Savossa lannoitetaan maasta ja ilmasta käsin noin 500 ha vuodessa, mutta potentiaalia olisi noin 2000-3000 ha vuotuisiin lannoituksiin.

Tuhkalannoitukseen on mahdollista saada  Kestävän metsätalouden rahoitustukea (Kemera), jos puustossa on havaittavissa ravinne-epätasapainoa. Epäiltävissä olevat ravinnehäiriöt on syytä selvittää neulasanalyysillä oman alueen metsätoimihenkilön kanssa.

Tuhkat levitetään maastoon maa- ja lentolevityksinä. Lentolevityksessä tuhkaa levitetään noin 100-150 hehtaarille päivässä. Maalevityksessä tuntitehokkuus on noin 1,5 hehtaaria. Maalevityksessä työn suunnitelmallisuus on tärkeää. Puuston pitää olla vasta harvennettua, mielellään samana talvena ja levitys toteutetaan valmiiksi jäätyneiltä ajourilta. Lannoitteet levitetään tammi-maaliskuun välisenä aikana. Lentolevityksessä lannoitteita voidaan levittää läpi vuoden.

Voimalaitoksilta tuleva tuhka on hienojakoista ja pölyävää, joten sen käsitteleminen ja levittäminen on hankalaa. Pölyämisen välttämiseksi tuhka on stabiloitava (=Rakeistaminen). Tuhkalle on kaksi erilaista rakeistustapaa, itsekovetetus tai tuotantolaitoksissa rakeistaminen. Mitä tasalaatuisempi tuote on, sitä parempi on sen levitystasaisuus.

Marko Ahola ja Kati Kontinen

Kati Konttisen haastattelun voi kuunnella Maaseutukuriirin kotisivuilla:
http://www.maaseutukuriiri.fi/podcastit

Kuvia Kasvua metsiin tuhkasta seminaarista Partaharjun opistolta 19.1.2014:

https://www.facebook.com/media/set/?set=a.293882097435701.1073741862.151682061655706&type=1&l=4884b74f33

Video Kasvua metsiin tuhkasta seminaarin tutustumiskäynnistä Pieksämäen  voimalaitokseen 19.3.2014:
http://youtu.be/kf3aXT58rRc

Hankkeen tarkemmat faktat ja yhteystiedot:

http://www.bioenergiatieto.fi/default/www/etusivu/hankkeet_ja_rahoitus/hankehakemisto/biolannoite_tuhkasta_kasvuun_metsissa/